Turvaverkko Ugandan naisille

Elämän murheiden kohdatessa sellaiset ihmiset, joilla on luja turvaverkko, pärjäävät paremmin. Turvaverkko voi olla punottu toisista ihmisistä tai hyvästä yhteiskunnasta, jossa luotettava systeemi toimii ja jossa verorahat eivät häviä vääriin taskuihin.

Filantropian Ugandan hankkeessa rakennetaan tänä vuonna toisenlaista turvaverkkoa, koska yhteiskunta ei toimi samalla tavalla kuin Suomessa. Viime vuosina Jinjan ja Mayugen alueella on edistetty naisten omistusoikeuksia. Käytännössä se on tarkoittanut naisten omaisuuteen liittyvän lainsäädännön avaamista ruohonjuuritasolla. Koulutetut kyläpäälliköt ja uskonnolliset johtajat osaavat neuvoa kysyjää, kuinka tyttäriä ei pidä ohittaa testamentissa. Poliisit tietävät kenen oikeuksia poljetaan, jos yhdessä ostettua lehmää yritetään myydä. Miehet ovat nähneet konkreettisia parannuksia arjessa, kun molemmilla puolisoilla on mahdollisuus toimia perheen yhteiseksi hyväksi ja naiset ymmärtävät kuinka tyttöjen kouluttaminen kantaa kohti parempaa huomista.

Perinteisten tapojen toimia ja nähdä maailmaa muuttaminen on kuitenkin hidasta. Yksittäisten ihmisten kohdalla muutoksia on ollut helppo nähdä heti, mutta viestin vieminen on vielä kesken. Lisäksi pandemia on tehnyt hallaa hyvin alkaneisiin muutoksiin. Kaikkialla maailmassa perheväkivalta on lisääntynyt. Ugandassa perheen taloutta on korjattu naittamalla alaikäisiä tyttöjä myötäjäisten toivossa. Teiniraskauksien määrä on räjähtänyt poikkeusoloissa, jolloin pikkuäitien koulutie jää kesken puhumattakaan niistä vaurioista, joita raskaus ja synnytys aiheuttavat lapsen mielelle ja ruumiille.

Poikkeuksellisen ajan tuomia haasteita yritetään kammeta uusia menetelmiä varten saadulla hankerahoituksella. Veitsen terällä elävien naisten turvaksi ollaan luomassa turvaverkkoa, jossa muun muassa älypuhelimilla on roolinsa. Puolen vuoden testiaikana hankkeen naisilla on sovittu luottohenkilö, joka hälyttää kriisitilanteessa apua, mikäli esimerkiksi naisen oma puhelin on rikottu. Kyse voi olla perheväkivallasta, omaisuuden luvattomasta myynnistä tai vaikkapa alaikäisen tyttären lupaamisesta puolisoksi. Hälytys menee paikalliselle hankkeen tukihenkilölle, joka älypuhelimen avulla kerää tiedot tapahtuneesta ja kutsuu apua hankkeessa mukana olevalta viranomaisryhmältä. Tapauskohtaisesti naisen avuksi tulee joko virkavaltaa, lääkintähenkilöstöä tai kenen työalaan ongelma kulloinkin liittyy. Samalla hankkeen tukihenkilö seuraa avun perillemenoa mikä osaltaan vähentää korruption mahdollisuutta. Perinteisesti kun Ugandassa esimerkiksi poliisi ei lähde liikkeelle muutoin kuin maksalla palkanlisää.

Testirahoituksen turvin idean toimivuutta seurataan puolen vuoden ajan ja sen jälkeen tulokset kootaan yhteen ja pohditaan mahdollista jatkoa. Rahoituksen taustalla on Suomen kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo ry, joka hallinnoi ulkoministeriön rahoittamaa projektia. Tavoitteena on tukea kansalaisyhteiskuntien kapasiteettia innovaatioiden, teknisten sovellusten ja uusien kumppanuuksien kautta Itä-Afrikassa.