Johdanto

Filantropian hallitus ja työntekijät ovat määritelleet järjestön toiminnan tavoitteet vuosille 2025-2030.

Visio: Lähimmäisenrakkaus ja luomakunnan kunnioittaminen ovat olennainen osa Suomen ortodoksisen kirkon diakonia- ja lähetystyötä.

Missio: Filantropian tehtävä on toimia asiantuntijana ja toteuttajana kirkon lähetys- ja diakoniatyössä. Pelon ja uhkakuvien maailmassa tuomme toivoa ja todellisia esimerkkejä siitä, että muutos on mahdollista.

Arvot: Yhdenvertaisuus – rohkeus ja kyky rohkaista – avoimuus

Tavoite 1. Paikallisten kirkkojen tiedollista, taidollista ja taloudellista omavaraisuutta vahvistetaan globaalissa maailmassa.

Koulutukset (ikonimaalaus, kirkkomusiikki, koululaiset jne.)

Yhteistyö luostareiden kanssa (paikalliskielille kääntäminen, opetus- ja kasvatustyö)

Tavoite 2. Ymmärrystä ja osaamista kestävästä kehityksestä ja ihmisoikeuksista lisätään ortodoksisessa kirkossa.

Pakolaisuus ja yhteisöjen tukeminen (sotaa paenneiden ukrainalaisten tukeminen, kehitysyhteistyö)

Dekolonisaatio ja historiaa korjaava työ

Luonnon ja luontosuhteen arvostaminen

Filantropian työ lähestyy paikallisyhteisöjä ja niiden jäseniä kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, jossa aineellisten tarpeiden huomioon ottaminen kulkee hengellisen työn rinnalla. Toiminnan tavoitteena on paikallisyhteisöjen osaamisen kasvattaminen sekä kotimaassa että ulkomailla. Maailmaa pyhittävä toiminta näyttäytyy kiittämiseen (eukaristia), ylistämiseen ja lähimmäisen palveluun keskittymisenä.

Filantropian hankkeissa lähetystyö, diakoniatyö ja kehitysyhteistyö limittyvät erilaisin painotuksin. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että jokaisessa hankkeessa yhdistyy vähintään kaksi eri toiminta-alaa. Painotus riippuu kumppaneiden ja paikallisyhteisöjen tarpeista, Filantropian tavoitteista ja rahoittajan painotuksista.

Esimerkiksi Suomen ortodoksinen kirkko ja seurakunnat tukevat ensisijaisesti lähetys- ja diakoniatyötä, kun taas Ulkoasiainministeriö ja Euroopan komissio rahoittavat kehitysyhteistyön hankkeita, joilla voi olla myös diakoninen ulottuvuus. Diakonia- tai kehitysyhteistyön hanke puolestaan tukee monipuolisesti paikallisyhteisöjen ja kirkkojen kapasiteetin kasvua.

Filantropia keskittyy toiminnassaan kolmeen toiminnan sektoriin, joita ovat sana (kasvatus ja koulutus), leipä (vesi, ruoka ja toimeentulo) ja vähäisimmät (heikoimmassa asemassa olevat ihmiset). Kaikissa hankkeissa ja toiminnoissa otetaan huomioon läpileikkaavat teemat: kristillinen todistus ja palvelu, ihmisarvo ja luomakunta.

Mitä tarkoittaa…

Kristillinen identiteetti

Kristillinen identiteetti kumpuaa kirkon ihmiskuvasta, joka korostaa jokaisen luodun ihmisarvoa ja kunnioittamista. Ihminen tarvitsee pelastuakseen Jumalaa, toisia ihmisiä ja koko luomakuntaa.

Kristityn tehtävä maailmassa on toimia Kristuksen esimerkin mukaisesti: ylistää ja kiittää Jumalaa ja palvella lähimmäistä (doksologia, eukaristia ja diakonia).

Kristityn ei ole tarkoitus etsiä helppoa elämää omiensa joukossa, vaan kurottautua kohti Jumalaa toisten ihmisten kautta. Kun kohtaamme ihmisen, kohtaamme Kristuksen. Se, mitä teemme tai jätämme tekemättä, määrittää kristillisen vakaumuksemme.

Ihmisoikeusperustaisuus

Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu lähimmäisestä välittäminen ja huolehtiminen, eikä lähimmäisyys katso maiden rajoja, etnisyyttä tai muuta ihmisen rajoittamaa tekijää.

Filantropian työ on ihmisoikeusperustaista. Keskeistä toiminnassa on pyrkiä edistämään ihmisten kapasiteettia, mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja kykyä puhua itsensä puolesta.

Ihmisoikeudet koostuvat kaikille ihmisille ja yhteisöille kuuluvista monipuolisista oikeuksista hyvään elämään. Filantropian työn näkökulmasta jokaisella ihmisellä on oikeus esimerkiksi eloonjäämiseen, uskontoon tai uskonnottomuuteen, puhtaaseen veteen, ruokaan, koulutukseen, sananvapauteen ja syrjimättömyyteen.