Filantropian viestintätyö Ugandan hankkeessa on saanut tukea Euroopan Unionilta. Toimittajamatkan satona ilmestyy artikkeleita ja dokumentteja eri medioissa, joista ensimmäisenä Maaseudun tulevaisuus -lehdessä (26.7.2019) ilmestynyt kirjoitus toimittaja Eveliina Talvitieltä.
-Vaikka laki sallii miehille useamman vaimon olennaista ei ole se, että vaimoja on mahdollisimman monta. Heitä pitäisi kohdella keskenään tasa-arvoisesti, totesi United Religions Initiativen Afrikan osaston johtaja Despina Namwembe naisten maanomistusoikeuksien edistämiseen tähtäävän projektin paikallisille fasilitaattoreille.
Porukka oli kerääntynyt Itä-Ugandan Mauygessa sijaitsevan Zeu-hotellin pihamaalle kertomaan projektiin liittyvistä kokemuksistaan.
Filantropian (Suomen ortodoksisen kirkon ulkomaanapu) yhdessä paikallisjärjestöjen kanssa toteuttama monivuotinen hanke noudattaa YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 solmiman Agenda 2030:n kehitystavoitteita, joista yksi on sukupuolten välinen tasa-arvo sekä naisten ja tyttöjen oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen.
Namwemben kommentti vaimojen välisestä tasa-arvosta herätti fasilitaattoreiden keskuudessa nyökyttelyä ja muutaman vapautuneen naurunpyrskähdyksen. Tunnettu tosiasia on, että monet miehet Ugandassa hankkivat uuden vaimon sillä seurauksella että edellinen jää oman onnensa varaan. Mies saattaa myös myydä talon, johon vaimo on jäänyt asumaan ja pellon, josta tämä on hankkinut elantoa.
Projekti on tarttunut isoon epäkohtaan. Naiset muodostavat 70-80 prosenttia Ugandan maatalouden ja ruuantuotannon työvoimasta mutta omistavat maasta vain 20-30 prosenttia. Mikään laki tosin ei varsinaisesti kiellä naisilta maan omistamista. Lainsäädännössäkin on parantamisen varaa mutta ennen muuta naisten epäedullinen asema on seurausta syrjivistä käytännöistä.
Juuri syrjivien käytäntöjen purkamiseen paikallisten omista toiveista noussut hanke tähtää. Projektiin valituille noin viidellekymmenelle naiselle ja heidän puolisoilleen tarjotaan valmennusta naisten perustuslaillisista omistusoikeuksista. Tarjolla on myös ajatus siitä, että puolisoiden välinen tasa-arvo lisää koko perheen hyvinvointia. Keskiössä on laillistetun avioliiton tuoma oikeusturva ja testamentin laatimisen merkitys.
Projektiin on sitoutettu mukaan myös eri uskontokuntien johtajia ja poliisiviranomaisia. Miespuolisten mielipidevaikuttajien mukanaolo on tärkeää, koska “miehet kuuntelevat paremmin miehiä”. Kaikki valmentajat ovat paikallisia asiantuntijoita, jotka osaavat tarvittavaa kieltä ja ymmärtävät ympäröivän kulttuurin piirteet.
Valmennukseen sisältyy myös osuuskuntatoimintaa. Osuuskunnat saavat projektin puitteissa käyttöönsä pienen pääoman, jonka avulla projektissa mukana olevat naiset voivat perustaa ja kehittää omia pienyrityksiä.
Jinjan alueella asuvalle Prossy Nalille mahdollisuus osallistua projektiin tarjoutui otollisessa elämäntilanteessa – puoliso oli juuri muuttanut naapurikylään uuden vaimon kanssa ja toimeentulo oli vaikeutunut. Nyt Nali esitteli silminnähden ylpeänä passionhedelmäplantaasiaan ja kertoi keskittyvänsä työhön parisuhdesurujen harmittelun sijaan. Hän oli saanut monet muutkin kylän naisista innostumaan viljelystä ja suunnitteli laajentavansa yritystoimintaa viljelystä hedelmäjuomien valmistamiseen.
Aisha Mytes kertoi valmistautuvansa tulevaisuuden vaikeuksiin. Tavoitteena oli hankkia sokerijuurikasviljelyn ja pikkukalojen myynnistä kertyvillä tuotoilla talo entisestä kotikylästä ennen kuin uudestaan avioitunut puoliso sukulaisineen heittää hänet ulos nykyisestä kodista.
Osa projektiin mukaan päässeistä oli projektin myötä löytänyt uuden sävelen puolison kanssa. Babra Nabirye ja Samanya Sula kertoivat nykyään tekevänsä töitä rinta rinnan.
Tasa-arvoistumiseen tähtäävät projektit kehittyvissä maissa edistyvät usein pienin askelin. Muutosta edistävillä tahoilla onkin iso vastuu. Se mikä alkaa lennokkaasti saattaa keskeytyessään synnyttää uudenlaisia ongelmia. Suomen hallitus leikkasi vuoden 2016 alusta alkaen ulkoministeriön myöntämästä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyörahoituksesta 43 prosenttia. Filantropia tukee ulkoministeriön tuella aloitettua hankettaan omarahoitteisesti vuodet 2019-2020. Tämän vuoden keväällä järjestö pääsi mukaan Euroopan komission rahoittamaan Frame, Voice and Report-viestintähankkeeseen.
Onnistumiset eivät ole tokikaan riippuvaisia ainoastaan rahasta. Jännitteitä syntyy paitsi siitä, ettei kaikkia halukkaita voi ottaa mukaan myös muutosvastarinnasta. Itä-Ugandassakin projektin fasilitaattorit ovat kuulleet miesten valitusta siitä, että hankkeessa keskitytään liikaa naisten asemaan.
Kritiikki kuulosti jotenkin tutulta. Valta-asemaan tottuneesta tasa-arvoistuminen saattaa tuntua sorrolta ihan missä päin maailmaa tahansa.
Eveliina Talvitie
Kirjoittaja on vapaa toimittaja, feministi ja kirjailija, joka tapasi naisten omistusoikeuksien kehittämiseen tähtäävään projektiin osallistuneita Ugandan maaseudulla heinäkuun alkupuolella.