Rajojen vetämistä omaksi parhaaksi

Naiset miettivät ryhmässä rajojen vetämisen tärkeyttä. Millaisissa tilanteissa on helppoa ja millaisissa vaikea sanoa napakasti ei, vaikka toinen kuinka pyytäisi. Tilanteita harjoitellaan yhdessä ja psykologi näyttelee milloin puolisoa, milloin ystävää ja milloin naapuria sekä syyllistää ja kiristää toista osapuolta antamaan periksi. Näytelmän esittäminen naurattaa naisia, mutta keskustelussa on vakava sävy. Tarkoituksena on opettaa huomaamaan tilanteita, joissa helposti antaa enemmän kuin olisi varaa. Ein sanominen ei ole helppoa.

Toisella tunnilla naiset pohtivat huolenpidon ja kontrolloinnin eroja. Missä asioissa naisella on sananvaltaa. Esimerkiksi lasten lukumäärä on harvoin naisen päätettävissä oleva asia. Naisten asema muslimienemmistöisessä maassa ei ole koskaan ollut saman arvoinen kuin miehillä. Uutta perustuslakia sorvataan parhaillaan, mutta tuskinpa siihenkään on tulossa parannuksia. Varsinkin kun uudet vallanpitäjät ovat kotoisin hyvin vanhoillisesti islamia tulkitsevalta alueelta. Osa kristityistä pohtiikin, että kyse on vain siitä, miten monella prosentilla sharia lakia tullaan soveltamaan. Toisessa ääressä on afganistanilainen todellisuus ja toisessa turkkilainen versio vapaammilla alueilla.

Oppitunnit ovat osa Filantropian hanketta Syyriassa, jossa on vuosien varrella tuettu satoja ja satoja naisia. Pitkälti toistakymmentä vuotta kestänyt sota teki maassa pahaa jälkeä. Vaikka toisilla alueilla rakennukset ovat säilyneet ehjinä, ihmisten elämä on silti raunioina, eikä kukaan ole selvinnyt haavoittumattomana. Sen vuoksi varovainen toivo rauhasta, reilun vuoden takaisen vallanvaihdoksen jälkeen, on vielä hauras.

Leikkaushoitoa ja ammattitaitoa

Vuoteen 2028 jatkuva hanke tarjoaa naisille monenlaista psykososiaalista tukea. Ryhmäkeskustelujen ja vertaistuen merkitystä ei voi aliarvioida. Lisäksi jokainen nainen pääsee perhelääkärin puheille, saa lääkkeitä, tarvittaessa apua saadaan myös psykiatreilta ja sairaaloiden leikkausosastoilta. Pelkästään tammikuussa sekä Damaskoksen Erbinissä että Haman Mahardan (Mhardan) kaupungissa, joissa Filantropian hankkeella on keskukset, leikkausjonossa on yhteensä kolmisenkymmentä naista. Näillä naisilla ei olisi ilman hankkeen tukea varaa saada apua väkivallan jälkien korjaamiseen.

Myös hankkeen ammatillisille kursseille on aina enemmän tulijoita kuin pystytään ottamaan. Valmistuneet saavat todistuksen lisäksi työvälineitä, joilla uudessa työssä on helppo päästä alkuun. Perheen toimeentulon parantaminen on olennainen osa hanketta, jolla rakennetaan parempaa huomista Syyriassa. Vaikka koulut ovat Syyriassa teoriassa ilmaisia, yleinen köyhyys pitää lapsia koulujen ulkopuolella. Lapsia tarvitaan hankkimaan perheille leipää. Lisäksi se vähäkin kouluun liittyvä, mutta itse maksettava osuus, on monelle perheelle liikaa. Raha ei muutenkaan riitä mihinkään ja lapsia on perheissä paljon.

Tätä taustaa vasten nuorten äitien mahdollisuus tienata omalla työllään vaikkapa kampaajina, kauneudenhoitajina tai ompelijoina on valtava mullistus koko perheelle. Toimeentulo omalla työllä ja kyky pitää rakkaista huolta vahvistaa paitsi naisen itsetuntoa, mutta myös asemaa perheen sisällä. Eikä sekään ole vähän.

Yksi hankkeen siunaus ja paikallista kansalaisyhteiskuntaa tukeva tekijä on se, että hankkeeseen palkataan paikallisia osaajia. Nuoret ammattiin valmistuneet psykologit, lääkärit, sosiaalityöntekijät ja projekti-ihmiset lähtevät yleensä etsimään töitä maan ulkopuolelta. Pitkä sota ja kaaos on tehnyt siirtolaisuudesta ymmärrettävästi houkuttelevaa ja ammattitaidolle on kysyntää esimerkiksi Persianlahden maissa. Kuitenkin juuri näitä ihmisiä tarvittaisiin rakentamaan Syyriaan parempaa huomista. Yhteensä patriarkaatti työllistää erilaisten hankkeiden kautta yli 1200 ihmistä eri puolilla maata.

Sosiaalista koheesiota

Filantropian 2020 aloittama työ naisten voimaannuttamiseksi seksuaalisen ja muun väkivallan jäljiltä on hiljaista rauhan rakentamista yksi nainen ja yksi perhe kerrallaan. Syyrian hankemaailmassa puhutaan nyt sosiaalisesta koheesiosta, joka kuvaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja eri väestöryhmien välisiä suhteita yhteiskunnassa. Filantropian hanke yhdessä Antiokian kreikkalaisortodoksisen patriarkaatin kanssa tukee juuri tällaisen eri väestöryhmien välisten suhteiden parantamista. Kristityt ovat vanhana vähemmistönä ikään kuin neutraali taho verrattuna edellisten tai nykyisten vallanpitäjien edustamia uskonnollisiin suuntauksiin. Pahimmillaan kun eri väestöryhmien rauhanomaiseen yhteiseloon tarkoitettu hanke voikin keskittyä ryhmien eroavaisuuksien vahvistamiseen.

Tammikuun työmatkalla oli mahdollisuus tavata myös Antiokian ja koko Idän patriarkka Johannes X. Hän välitti suuret kiitokset siitä, että ortodoksit Suomessa ovat tukeneet jo pitkään patriarkaatin tekemää työtä Syyriassa. Työskenteleminen kaikkien hädänalaisten auttamiseksi on sellaista rauhantyötä, joka toivottavasti mahdollistaa sen, että kristityillä on tilaa elää Syyriassa myös jatkossa.

Filantropian hanke saa Suomen ulkoministeriön myöntämää kehitysyhteistyötukea.