Filantropia vahvistuu maaliskuussa, kun Erna Suutari aloittaa neljän kuukauden pestin järjestömaailmassa.
– Olen syntynyt ja kasvanut Jyväskylässä. Tein aikanaan vajaan kymmenen vuoden ”etelän keikan”, mutta palasin takaisin synnyinseuduilleni, silloin tosin Jyväskylän maalaiskuntaan. Vakityöni on Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan seurakuntamestarina. Asun mieheni ja nuorimman lapsemme kanssa Jyväskylän kupeessa Vaajakoskella. Kaksi vanhempaa lasta ovat jo muuttaneet omilleen ja asuvat opiskelupaikkakunnillaan.
Monen alan ammattilainen
Filantropian työssä kaikista koulutuksista ja aikaisemmista työkokemuksista on todistetusti hyötyä. Biologin ja erityisopettajan taidot otetaan heti käyttöön.
– Haaveammattini jo yläkoulusta lähtien oli biologi ja ilokseni pääsinkin opiskelemaan alaa Jyväskylän yliopistoon. Valmistuin sieltä aikanaan maisteriksi ja tein jonkin verran biologin töitäkin. Sitten elämän keskeisimmäksi asiaksi tulivat lapset ja kotiäitinä vierähti kaikkiaan kahdeksan vuotta. Kodin ulkopuoliseen elämään paluu tapahtui luonnonsuojelubiologian jatko-opintojen muodossa. Kun olin saanut lisensiaatin tutkinnon valmiiksi – ja todennut harmikseni biologien työtilanteen valitettavan huonoksi – suuntasin opiskelemaan erityisopettajaksi.
– Valmistuttuani pääsin tekemään monenlaisia opettajan töitä. Työskentelin suomen kieltä vasta opettelevien maahanmuuttajalasten kanssa, luontokouluopettajana, ortodoksisen uskonnon opettajana, pienryhmän opettajana ja viimeisimpänä yläkoulussa opetusalana erityisopetus ja biologia.
– Vuodet opettajana olivat monin paikoin kiireisiä ja haastavia, täynnä erilaisten ihmisten ja yhteistyötahojen kohtaamisia monenlaisissa elämäntilanteissa. Niihin mahtui myös paljon iloa ja yhteisiä onnistumisia. Intensiivinen työ ja haastava työnkuva ottivat kuitenkin niin ison osuuden jaksamisestani, että aloin miettiä siirtymistä muunlaisiin töihin.
– Olin ollut talkoolaisena Ylösnousemuksen kirkolla ja joskus vitsaillut, että kunhan seurakuntamestari jää eläkkeelle, haen paikkaa. Kun asia tuli ajankohtaiseksi, päätin ryhtyä sanoista tekoihin – hain paikkaa ja minut valittiin siihen. Aloitin työt seurakuntamestarina syksyllä 2017.
– Olen viihtynyt monipuolisessa ja vaihtelevassa työssäni mutta kun tarjoutui mahdollisuus työskennellä Filantropiassa, tartuin siihen innolla sillä on mukava tutustua uusiin asioihin. Filantropian toiminta oli minulle ennestään tuttua hallituksen jäsenen näkökulmasta. Olen kiitollinen Jyväskylän ortodoksiselle seurakunnalle siitä, että työskentely Filantropiassa onnistuu työnantajan puolesta!
Sienistä väriä elämään
Suuntautuminen luontoon yhdistää kaikkia Filantropian työntekijöitä. Siinä mielessä Erna sopii heti joukkueeseen.
– Olen erittäin vahvasti luontoihminen. Minusta on hienoa liikkua luonnossa kaikkina vuodenaikoina ja seurata niiden vaihtumista. Pyrin luontoystävälliseen elämäntapaan ja suosituin matkailukohde onkin mökki Etelä-Konneveden saaressa. Siellä ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä ja on ihan parasta viettää siellä aikaa perheen kanssa!
– Luonnossa voi harrastaa vaikka mikä mutta suosikkini on sieniharrastus joka ei millään muotoa rajoitu ruokasieniin vaan minua kiinnostavat kaikki sienet – hiipot, lammukat, hytykät, nahikkaat ja kaikki muutkin! Teen myös paljon käsitöitä ja uusimpana aluevaltauksena olen opetellut värjäämään lankoja sienillä ja kasveilla. Sienten lisäksi kerään luonnosta villiyrttejä ja marjoja.
Filantropiassa ollaan kirkon töissä
– Matkani ortodoksisessa kirkossa on vielä lyhyt mutta toimeliaisuutta siitä ei ole puuttunut! Ensi kesänä tulee kuluneeksi vasta 10 vuotta kirkkoon liittämisestäni. Aika tuntuu kuitenkin paljon pidemmältä, sillä olen ollut monessa mukana. Seurakunta on tarjonnut mahdollisuuksia sekä harrastamiseen että luottamustehtäviin ja matkan varrella olen saanut tutustua moniin uusiin ihmisiin.
– Jumalanpalvelukset ovat kantaneet vaikeiden aikojen yli ja ilon hetkinä niissä on saanut kiittää kaikesta siitä hyvästä minkä Jumala on suonut. Erityisen tärkeiksi hengellisiksi kohokohdiksi ovat muodostuneet kesäiset talkooviikot Lintulassa. Siellä jumalanpalvelukset pyhittävät päivän ja raskastakin työtä tekee ilolla. Rukoilen ja toivon, että voin samalla ilolla tehdä työtä myös Filantropian hyväksi.
Kuva Lintulasta: Martinus Markoff