Diakoniatyössä riittää kiitoksen aiheita

Poikkeuksellinen vuosi on tuonut mukanaan uuden opettelua ja hyväksi todettujen toimintatapojen entistä laajempaa käyttöä. Kysyimme muutamasta ortodoksisesta seurakunnasta, millaista diakoniatyön arki on ollut pandemia-aikana ja mitä kaikkea hyvää Filantropian diakonia-avustuksilla on saatu aikaan.

”Meille tämä vuosi on ollut uuden oppimista”, kuvailee tilannetta Jyväskylän ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Timo Mäkirinta.

”Olemme olleet mukana Leivän Talo -hankkeessa, jossa monet jyväskyläläiset toimijat ovat yhdessä helpottamassa ihmisten arkea. Ruokaa etupäässä ja pienimuotoista kahvilatoimintaa on ollut. Ensimmäistä kertaa olemme valmistelleet oman joulukassijakelun.”

Seurakunnan oma projekti on ollut diakoniatoimikunnan ja osin tiistaiseuran varassa. Rahaa on saatu ortodoksisen kirkon kautta, Filantropialta ja paikalliselta kauppiaalta.

”Saimme kokoon sata joulukassia seurakuntalaisten ja maahanmuuttajien iloksi. Kassit jaamme joulukuun palveluksissa maakuntaan ja täällä kaupungissa muutamana jakelupäivänä”, Mäkirinta kertoo.

Joensuun ortodoksisessa seurakunnassa on voitu lisätä ruoka-avun määrää avustusten turvin. Seurakunta on alueellisesti laaja ja avustukset on käytetty pääasiallisesti ruoka-apuun. Keväällä kohteena olivat Keski-Karjalan ja Lieksan alueen lapsiperheet. Syksyllä avustusta on käytetty joka toinen viikko tapahtuvan ruokakassijaon lisänä.

”Koronan vuoksi emme ole järjestäneet diakoniaruokailuja. Marraskuussa organisoimme ilmaisen soppatykkiruokailun Pyhän Nikolaoksen kirkon pihaan. Samalla kirkon ovet olivat avoinna ja isä Joonas Ratilainen piti pari lyhyttä opastusta kirkossa”, kertoo diakoniatyöntekijä Eeva Timonen.

”Diakonia-apua tarvitsevien lapsiperheiden löytämiseksi olemme saaneet apua ortodoksisen uskonnon opettajilta. Yhteydenotot ovat jääneet perheiden harkinnan varaan. Matkasin Keski-Karjalaan tapaamaan perheitä henkilökohtaisesti samalla kun luovutin lahjakortit.”

Ruoka-avusta tiedotetaan seurakunnan nettisivuilla ja Facebookissa. Ruoka-avun jakelun tiedottamisessa Joensuussa toimii Vapaaseurakunnan hallinnoima JoenNyytti -hanke (https://www.viadia.fi/joensuu/joen-nyytti/). Yhteistyötä tehdään myös Joensuun Kansalaistalon (https://www.kansalaistalo.fi/) kanssa.

”Ruoka-kassien jakaminen tapahtuu kahdesti kuukaudessa. Korona-aikana kassin voi varata edeltävänä päivänä, siis keskiviikkona klo 9–12 tekstiviestillä, kun torstaina on jakopäivä. Paluuviestinä lähtee kellonaika, jolloin kassin saa noutaa – näin välttyy jonottamiselta. Torstai-aamuna vapaaehtoiset käyvät hakemassa kaupasta tavarat ja kassitamme ne samalla”, Timonen kuvailee työtään.

Eeva Timonen on pyytänyt Marttoja laatimaan nelihenkisen lapsiperheen edullisen/monipuolisen viikon ruokalistan ohjeineen ja painottaen kotimaisia tarvikkeita. Alueen kauppiaiden kanssa on sovittu, että kauppaan lähetetään puutelistan, johon kuuluu 71 eri tuotetta. Soiton tai viestin jälkeen kaupassa kerätään tuotteet valmiiksi kassiin ja asiakas saa noutaa nimellään sovittuna päivänä. Osa kauppiasta on tullut vastaan niin, etteivät he ota keräilymaksua, koska kyseessä on hyväntekeväisyys. Ideana on se, että perheet valmistavat ruoat yhdessä ja diakoniatyöntekijä pyrkii tapaamaan perheen huoltajan henkilökohtaisesti.

Vapaaehtoisten työllä on valtava merkitys ja Eeva Timonen sanoo, että työ jäisi puolitiehen ilman heitä.

”Minulla on ollut ilo saada tunnollisia vapaaehtoisia työhön mukaan. Joillekin olen soittanut ja kysynyt mukaan, toiset ovat itse ottaneet yhteyttä. Yleensä meillä on erilaisia tiimejä. Ruokakassijakelussa on yleensä aina sama porukka, kuten myös kirkkokahveille tai ruokailujen järjestämisessä. En pysty sanoin kuvailemaan siitä kiitoksen määrää, jonka he ovat ansainneet.”

Ilomantsissa diakoniatyötä tehdään yhteistyössä pääsääntöisesti luterilaisen seurakunnan kanssa ja myös Vapaaseurakunnan kanssa.

”Molempien tahojen kanssa sovimme, milloin pidetään työttömien ja vähävaraisten ruokailut ja milloin jaetaan EU-ruoka. Näin vältetään päällekkäisyydet”, kertoo Ilomantsin kirkkoherra Ioannis Lampropoulos.

”Riippuen tilanteesta olemme luterilaisen seurakunnan työntekijöiden kanssa yhteydessä ainakin kerran kuussa, joskus joka viikko ja joskus joka päivä.”

Diakoniatyöntekijöillä on merkittävä tieto avun tarvitsijoista. Apua jaetaan riippumatta siitä, mihin ihminen kuuluu.

”Kun tulee meidän seurakuntien vuoro jakaa ruokapusseja, kokoonnumme ja päätämme ensiksi jaammeko sen kohdennetusti kodeissa tai pyydämmekö ilmoittamaan meille, kuka tarvitsee ruoka-apua. Ilmoitamme ruokajaosta SiunSoten perhetyöntekijöille ja sovimme montako ruokapakettia he tarvitsevat jaettavaksi”, Lampropoulos kertoo toimintatavoista.

Ruoka tilataan paikallisesta kaupasta ja vapaaehtoisten kanssa kootaan valmiit ruokakassit, joita kertyy yleensä kerralla jaettavaksi 30–50 kappaletta.

”Kun meillä on ruokailu, ihmiset tulevat syömään ja sitten annetaan ruokakassi mukaan. Marraskuussa oli EU-ruoka jako ja ruokailu. Kävijämäärä oli 97 ja jaoimme 85 ruokapakettia. Tässä ruokailussa mukana oli myös Ilomantsin Lions-club ja noin 10 vapaaehtoista.”

Ilomantsin yrittäjät lahjoittavat merkittävästi varoja diakoniatyöhön. Tammikuussa 2021 seitsemän yrittäjää lahjoittaa yhteensä 1 400 euroa vuoden alun ruokapakettijakoon. Tänä vuonna Ilomantsin seurakunta sai diakonia-avustuksia Filantropialta, kirkolta, yrittäjiltä ja yksityishenkilöiltä 5 948 euroa tammi-lokakuun aikana. Menot olivat 5 478 euroa. Verrattuna tammi-lokakuuhun 2019 diakoniatulot kasvoivat 210 prosenttia ja menot 350 prosenttia.

Katso ja kuuntele videokeskustelu siitä, miltä korona-aika on näyttänyt Helsingin ortodoksisen seurakunnan diakoniatyössä.

Filantropian diakoniakeräys on käynnissä vuoden loppuun asti ja ortodoksiset seurakunnat voivat hakea diakonia-avustuksia niin pitkään kuin lahjoitusvaroja riittää. Marraskuun loppuun mennessä lahjoituksia on tullut noin 15 000 euroa ja avustuksia on haettu 4 150 euroa. Avustusten määrä on vaihdellut 600-1 000 euron välillä.

Vieritä ylös