Naisten omistusoikeuksia edistävä hanke hyvässä vauhdissa Ugandassa

Tammikuussa 2017 aloitettu työ kantaa jo hedelmää Itä-Ugandassa. Heinäkuun seurantamatkalla Filantropian työntekijät saivat tavata satoja naisia ja miehiä yhteisökeskusteluissa sekä kymmeniä viranomaisia ja paikallisia johtajia koulutuksissa.

Aihe ei ole helppo, sillä syväkulttuurin tavat muuttuvat hitaasti eikä muutosta voi pakottaa ulkopuolelta. Ugandan uusi perustuslaki takaa naisille yhtäläisen oikeuden omistaa maata ja hyötyä sadosta, jota ovat viljelleet, mutta etenkin Jinjan ja Mayugen alueilla paikallisen kulttuurin tavat pitävät edelleen pintansa. Hyvin usein naisten nimiä ei näy yhteisen omaisuuden omistuspapereissa kuin korkeintaan todistajina.

Ensi alkuun onkin tärkeää kouluttaa paikallisia mielipidevaikuttajia, joita ovat uskonnolliset ja kulttuuriset johtajat sekä paikallishallinnon ja poliisin virkamiehet. Koulutuksissa oli läsnä kristittyjen ja muslimien johtajia, jotka peilasivat Raamatun ja Koraanin opetuksia perustuslakiin ja pohtivat ylipäätään Ugandassa käynnissä olevaa kulttuurista muutosta, jossa uusi sukupolvi toimii eri tavoin kuin edellinen.

Johtajien käymissä keskusteluissa kristittyjen ja muslimien enemmistö kallistui sille kannalle, että naiset ja miehet voivat omistaa tasaveroisesti. Yksi piispa kysyi kuitenkin, miksi käsitellä naisten omistusoikeuksia – eikö pitäisi puhua kaikkien ihmisten omistusoikeuksista? Hänen kantansa ei saanut laajaa kannatusta, sillä suurin osa johtajista tiedosti, että tällä hetkellä naisten oikeudet eivät toteudu läheskään siinä määrin kuin miesten.

Jinjan alueen kylistä osallistui sata henkeä yhteisökeskusteluun naisten omistusoikeuksista. Kyläläiset kuuntelivat tarkkaan perustuslain pykäliä.

Yhteisökeskusteluissa kuultiin hankekylien naisten ja miesten puheenvuoroja omasta tilanteestaan. Osa miehistä sanoi selvästi, että vain hän omistaa yhteisesti hankitun omaisuuden, ja osa miehistä ymmärsi, miksi asiasta pitää puhua, vaikka paikallinen kulttuuri vielä vaikutti vahvasti heidän toimintaansa.

Naisten kertomukset olivat karua kuunneltavaa. Suurin osa naisista on naimisissa epävirallisesti eikä laki turvaa heidän oikeuksiaan. Pitkän avioliiton virallistaminen vaatisi miehen suostumuksen eikä sen saaminen ole todennäköistä, mikäli mies ei halua jakaa omistusoikeutta yhteiseen omaisuuteen.

Poliisit edistivät myönteisellä tavalla koulutuspäivien antia ja neuvoivat paikallisia, miten toimia omistajuuskiistojen kanssa.

Varsinkin poliisin edustajat muistuttivat paikallisia asukkaita ja johtajia, että Ugandan perustuslaki on kaikkien muiden paikallisten lakien yläpuolella. Poliisin perhetyön osastoilla työskentelee naisia, joita paikalliset kutsuvat nimellä mama. He kohtaavat työssään paljon perheväkivaltatilanteita, joista moni johtuu omistusriidoista. Miesten on vaikea hyväksyä, että naiset haluavat tehdä töitä kodin ulkopuolella ja ansaita omaa rahaa. Toisaalta osa miehistä palasi yhteisökeskustelun jälkeen kotiin muuttunein ajatuksin, kun he olivat kuulleet uskonnollisilta johtajiltaan, että myös nainen saa omistaa omaisuutta.

Filantropian paikallisen kumppanin URI-GL:n (United Religions Initiative Great Lakes) työntekijät tekevät kovasti töitä hankkeen eteen. He olivat yllättyneitä siitä, miten hyvin heidät ja hanke on otettu vastaan, vaikka vaikeita tilanteita tuleekin vastaan joka kuukausi. ”Jos yhdenkin naisen tilanne paranee, on tämä ollut sen arvoista”, tuumasivat työntekijät loppupalaverissa.

Filantropian ja URI:n hanke saa ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea vuosina 2017–2018.