Liturginen elämä Tansanian ortodoksisessa kirkossa

Filantropian ja Ortodoksisten pappien liiton Tansaniaan 23.1. – 6.2. 2014 lähettämä opetustiimillä oli mahdollisuus tutustua myös Tansanian ortodoksisen kirkon liturgiseen elämään. Tiimi piti viisi päivää kestäneen seminaarin Bukoban kaupungissa Luoteis-Tansaniassa. Kaupungissa Mwanzan piispalla, metropoliitta Jeronymoksella on residenssinsä kirkkoineen. Kaupungista löytyy myös seurakuntakirkko, joka on pyhitetty 12 apostolien muistolle. Piispan johtama liturgia tässä kirkossa oli vierailumme ensimmäinen ohjelma sunnuntaina 26.1. Piispa pyysi tiimimme kahta pappia sekä yhtä diakonia mukaan toimittamaan. Huomasimme, että liturgiset tavat noudattivat kreikkalaista perinnettä, joskin liturginen kieli on swahili. Itä-Afrikan ortodoksikirkot kuuluvat Aleksandrian patriarkaattiin ja metropoliitta Jeronymos on koulutettu Ateenassa. Swahilin kielisessä liturgiankirjassa oli marginaaliin jokaisen rukouksen kohdalla merkitty rukousten aloitussanat kreikaksi, joten palvelusta oli siltäkin osin helppo seurata. Swahiliä on verrattain helppo lausua, ja Pyhä Jumala –veisu antoi hyvän mahdollisuuden yhtyä rukoukseen uudella kielellä -Mungu Mtakatifu, Mweza Mtakatifu, Usiyekufa Mtakatifu, utuhurumie! Koulutuspäivien aikana toimitettiin päivittäiset aamu- ja ehtopalvelukset, parina päivinä myös liturgia. Suurta hilpeyttä herätti suomalaisten toimittama ehtoopalvelus yhtenä iltana. Ennen liturgiaa toimitettiin aina aamupalvelus. Mieleen painava kokemus oli kirkkolaulu. Yleensä kaikki kirkossa olevat lauloivat mukana kaikissa veisuissa. Paljon osattiin siis ulkoa. Kokemus oli sykähdyttävää, kun me piispan seurassa saavuimme Gengesaba-kylän kirkkoon sunnuntaiaamulla 2. helmikuuta. Pitkälle ehtineessä aamupalveluksessa pidettiin tauko piispan vastaanottamisen ajaksi. Kun piispa astui kirkkoon, seurakuntalaisten ja papiston raikuva laulu oli hyvin koskettavaa. Tässä kirkossa sekä miehistä että naisista koostuva kuoro oli hankkinut hienot kuorovaatteet. Kirkkolaulun melodiat olivat ilmeisesti kreikkalaisperäisiä, joskin paikalliseen sävyyn muokattuina. Omaksi suosikikseni muodostui rukous, jolla aloitettiin ja päätettiin seminaarin istunnot sekä esim. seurakuntajuhlat. Tämä koostui kolmesti toistetuista ”Siunattu on Herran nimi, nyt ja aina ja iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen”. Piispa/pappi lausui melodisesti ensimmäiset sanat, minkä jälkeen kaikki lauloivat lauseen lopun. Sen jälkeen piispa/pappi lausui puheäänellä Isä meidän –rukouksen ensimmäiset sanat, minkä jälkeen kaikki yhtyivät rukoukseen. Rukous päättyi ns. loppudoksologiaan ja kansan aameniin. Tämä rukouskokonaisuus laulettiin melodialla, joka oli afrikkalainen. Tämän kirjoittajan korvissa tämä melodia oli sävyiltään valoisampi ja kevyempi kuin muulloin käytetyt melodiat. Liturgisten tekstien kääntäminen swahilin kielelle on täydessä vauhdissa. Ehtoo- ja aamupalvelusten sekä liturgian lisäksi ainakin papin käsikirjan, Euhologionin keskeiset tekstit on käännetty swahiliksi. Käyntimme aikana papistolle jaettiin, hiljattain ilmestyneet ennenpyhitettyjen lahjain liturgian käsikirja sekä alttarievankeliumi, jossa evankeliumijaksot on painettu swahiliksi ja englanniksi. Keskusteluissa sikäläisen papiston kanssa tuli monessa yhteydessä ilmi, miten sakramenttien toimittaminen on pappeuden palvelutehtävässä se kaikkein antoisin puoli. Näinhän se on. Kasteen ja muiden sakramenttien toimittaminen on tärkeä hengellinen kokemus myös niiden toimittajille, jotka niistä ammentavat voimaa ja iloa palvelutehtävänsä jatkamiselle. Tansanian papiston kohdalla tämä palveleminen tapahtuu köyhyyden ja sairauksien takia suurin uhrauksin. Muistakaamme metropoliitta Jeronymosta ja hänen papistoansa rukouksissamme! isä Mikael Sundkvist