Edinetin hiippakunnan nuorilla oli tänä kesänä Pohjois-Moldovassa monta leiriä. Zăbricenin luostarissa mietittiin kolmipäiväisten leirien aikana vapaaehtoisuutta ja vapaaehtoistyötä.
Leirien ohjaajiksi oli saatu nuoria ortodoksisesta opiskelijoiden liitosta, joten leiriläiset saivat heti mallia siitä mitä kaikkea mukavaa seurakuntien vapaaehtoisina voi tehdä.
Yhteensä leireillä oli toista sataa nuorta kymmenestä kylästä. Leiriläisten alaikäraja oli 14 vuotta. Suurin järkytys luostarileirillä liittyi siihen, ettei wifiä ollut, eivätkä kännykätkään toimineet kunnolla. Toisaalta yhteyttä toisiin pidettiin puhumalla pitkälle aamuyöhön saakka, joten ehkä kännykkäpaasto oli vain hyvästä. Kaikkien mielestä parasta oli kuitenkin yhdessäolo toisten kanssa ja eikä kukaan olisi halunnut lähteä kotiin.
Maailmalle isona
Nuoret miettivät leirillä omia haaveitaan. Puolet uskoi olevansa kymmenen vuoden päästä ulkomailla töissä ja juuri kukaan ei uskonut asuvansa enää kotikylässä.
Nuorten kannustaminen ja mielekkään tekemisen keksiminen on hyvin tärkeää Moldovassa, joka on pieni maa Ukrainan ja Romanian välissä. Suurtyöttömyyden vaivaamassa maassa aikuiset lähtevät usein etsimään töitä ulkomailta. Se tarkoittaa sitä, että lapset ja nuoret jäävät kotiin keskenään. Joskus lähellä asuvista isovanhemmista on apua ja joskus naapurit ovat luvanneet katsoa lasten perään.
Moldovassa on siis hyvin tavallista että koulun jälkeen töitä lähdetään etsimään maailmalta, koska niinhän myös omat vanhemmat ja melkein kaikki naapuritkin ovat tehneet.
Voisiko elinoloja tehdä paremmiksi?
Monena iltana leirillä katsottiin ensin elokuvia ja sitten juteltiin elokuvan juonesta. Yhtenä iltana vuorossa oli amerikkalainen elokuva ”Anna hyvän kiertää”, jossa ajatuksena on tehdä kolmelle ihmiselle hyvä palvelus. Jokainen näistä kolmesta jatkaa sitten hyvän tekemistä eteenpäin ja vähitellen ihmiset muuttuvat huomioimaan lähimmäisiään paremmin.
Edinetin leiriläiset suhtautuivat aika kriittisesti siihen, toimisiko tällainen hyvän tekemisen ketju todellisessa elämässä. Jotkut ajattelivat, että voisihan sitä ensin tehdä itse hyvää, mutta siihen se sitten jäisi. Toiset pohtivat kannustimeksi sitä, että saisi toisen ensin lupaamaan hyvän tekemisen jatkamista. Kotimatkalle mietittäväksi nuoret saivat pohdittavaksi, voisiko omalla tekemisellään vaikuttaa oman kotikylän ilmapiiriin niin, että sinne uskaltaisi haaveilla tulevaisuutta. Jokainen muutoshan on kuitenkin aloitettava omasta itsestä.
Edinetin hiippakunnan leiri oli osa Filantropian ja Helsingin Diakonissalaitoksen hanketta, jonka tavoitteena on nuorten voimaannuttaminen.