Ostoskorisi on tyhjä!
Moldovan hankkeet päätökseen
Filantropia kävi syyskuun lopussa viimeisellä seurantamatkalla Moldovassa. Naisten työllistymishanke Sorocassa ja nuorisohanke Edinetissä päättyvät vuoden 2017 lopussa.
Edinetin nuorisohankkeen nuoria jakamassa suomalaisten neulomia vilttejä maaseudun vanhuksille.
Filantropian kehitysyhteistyöhanke naisten työllistämiseksi päättyy vuoden lopussa Moldovassa. Kuuden vuoden aikana 26 naista Sorocan maaseudulla on käynnistänyt pienyrityksen, jonka kautta perheiden toimeentulo on parantunut merkittävästi.
Suomen ulkoministeriön tuki on mahdollistanut paitsi näille yrittäjille myös heidän lähipiirilleen mahdollisuuden työllistyä lähellä kotia. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen itsenäistyneessä Moldovassa yksi suurimmista ongelmista on työttömyys. Töitä lähdetään etsimään ulkomailta, mikä saattaa altistaa lähtijät ihmiskauppiaiden hyväksikäytölle.
Paikallisen kumppanin, Soarta-järjestön johtaja Asea Railean kertoo yhteiskunnallisen tilanteen muuttuneen kielteiseen suuntaan.
–Hankkeen alkaessa oli tavallista, että perheistä isä tai äiti lähti ulkomaille töihin, ja maailmalta lähetettiin rahaa, jotta kotiväki pärjäisi Moldovassa. Nyt usko maan kehitykseen on mennyt ja Moldovasta muuttaa joka päivä kokonaisia perheitä ulkomaille.
Positiivista asiassa on se, että perheet pysyvät yhdessä, kun lapset eivät enää jää keskenään tai isovanhempien huolehdittaviksi ja myös harvempi pariskunta eroaa toisen muuttaessa ulkomaille. Tilanne on kuitenkin surullinen Moldovan kannalta, sillä maasta lähteneet ihmiset eivät palaa kehittämään omaa maataan.
Filantropian ja Soartan hanke on antanut pientä toivoa ahdingon keskelle. Hankkeen kautta kylien ihmiset ovat nähneet, että myös Moldovassa on mahdollista tehdä töitä ja elättää perhettään. Kaikkiaan kuuden vuoden aikana yrittäjyyskoulutuksiin osallistui melkein parisataa henkeä.
Vastuuta nuorille
Filantropian toinen päättyvä hanke Moldovassa liittyy Edinetin alueen nuoriin. Moldovan Christian Aidin (MCA) työntekijät ovat auttaneet paikallisia nuoria keksimään mielekästä tekemistä koulujen ulkopuolella. Suomesta projektin päävastuu on Helsingin Diakonissalaitoksella. Syyskuun seurantamatkan aikana kummankin suomalaisjärjestön edustajat osallistuivat MCA:n vuosikokoukseen.
Tunnelma myös tämän kansalaisjärjestön tapaamisessa on varovainen. Hankkeita on päättymässä eikä jatkosta ole tietoa. Pari vuotta sitten paljastunut miljardien eurojen julkisten varojen varkaus valtion kassasta sekä korruption yleisyys on saanut ulkopuoliset rahoittajat varovaisiksi. EU:n tukea on vaikea saada ja eurooppalaiset kirkot ja uskonnolliset järjestöt vetäytyvät maasta yksi toisensa jälkeen. Positiivisia signaaleja on vaikea nähdä.
Nuorisohankkeessa on kuitenkin tavoitettu kymmenen kylän nuoria. Nuoret ovat saaneet joko seurakunnilta tai kunnallisesta puolelta kokoontumistilat ja vastaavat itse niiden käytöstä. Lisäksi nuoret ovat mukana seurakuntien diakoniatyössä vanhusten parissa ja tapaavat muiden kylien nuoria kesäleireillä. 
Suurinta osaa nuorista yhdistää se, että toinen tai molemmat vanhemmat ovat ulkomailla. Vanhempien puute näkyy esimerkiksi oppimisvaikeuksina ja sosiaalisten taitojen heikkoutena. Nuorisohankkeessa tehdään yhdessä, autetaan muita ja mietitään ratkaisuja arjen hankaluuksiin. Seurakuntien aikuiset ovat taustalla mukana, mutta tarkoituksena on myös se, että nuoret oppivat itse kantamaan vastuuta.
Viimeinen vilttiketju
Lappeenrannan ortodoksisille kirkkopäiville neulottiin osana Filantropian haastekampanjaa kesällä 2015 toista sataa vilttiä. Viimeiset lämpöiset peitot vietiin Moldovaan syyskuussa 2017. Sekä Edinetin kylien nuoret että Sorocan yrittäjänaiset ovat olleet kantamassa lämpimiä terveisiä suomalaisilta seurakuntalaisilta ja toimintapiireiltä moldovalaisille vanhuksille. Vanhukset kärsivät kotiin jätettyjen lasten lailla siitä, että perheiden työikäiset eivät ole pitämässä heistä huolta.
Reilut kaksi vuotta kestänyt vilttiketju herätti ihmettelyä ja liikutusta pitkin matkaa. Varmasti olisi ollut fyysisesti kevyempää välittää seteleitä pankkitililtä toiselle kuin raahata 30 kilon vilttikasseja maailman lentokentillä. Samalla monta antamisen ja saamisen iloa olisi jäänyt kokematta ja näkemättä.
Kiitos teille kaikille, jotka olette olleet näitä silmukoita tähän vilttiketjuun tekemässä! Viimeinen laukullinen vilttejä odottaa nyt Soartan toimistolla ja yllätyslahjat jaetaan vanhuksille, kunhan ilmat kylmenevät ja järjestö jakaa polttopuuta ja hiiltä kylien yksinäisille vanhuksille. 
