Virvoittavan lähteen suojassa

Triherousan luostarissa mietitään luottavaisin mielin toimeentuloa ja kutsutaan kansaa kuuntelemaan palveluksia netin kautta. Kenian ensimmäinen nunnaluostari on vahvistunut myös sisäisessä rakenteessa. Ilosanoman juhlan liturgian jälkeen pienen sisariston johtoon vihittiin äiti Anthousa.

– Täällä me elämme kuin Jumalansynnyttäjän elävöittävässä lähteessä, nunnat kertovat. Kisumussa sataa joka päivä erityisesti iltapäivällä ja illalla palveluksen aikaan. Kirkon katto pitää kovaa ääntä sateen piiskatessa vanhaa rakennusta, joten välillä on vaikea kuulla edes vieressä seisovan lukijan ääntä. Lisäksi katto on ruvennut vuotamaan ja vettä valuu välillä kuorolaisten niskaan ja kirjoille. Isoin lampi syntyy alttarin lattialle. Nunna Emelia kertookin nauraen, että he laulavat vuorotelle ja yksi on aina kuivaamassa alttarin lattiaa ettei isä Apostolos huku. Pahimpia reikiä on yritetty paikata sementillä, mutta sade ei anna sementillekään paljoa kuivumisaikaa.

Keniaan on rakennettu vajaan kolmen vuoden ajan ensimmäistä nunnanluostaria. Rukousta, kärsivällisyyttä ja paljon työtä on tarvittu matkalla, eikä työllä ole loppua. Maaliskuussa ilosanoman juhlana Kisumun hiippakunnan uusi piispa Markos vihki äiti Anthousan luostarin igumeniaksi.

Triherousan luostarissa asuu tällä hetkellä igumenia Anthousan lisäksi kaksi nunnaa.

Filantropia on seurannut läheltä luostarin alkuvaiheita. Filantropian kautta on välitetty esimerkiksi joulupaastokeräykseen lahjoitettuja varoja luostarin tueksi. Nunnan kiittelevät vuolaasti lahjoittajia ja sitä että ajoitus tuntuu aina oikealta. Luostarin puutarhassa -keräyksen viimeinen 7 000 euron erä välitettiin luostarille pääsiäisen aikoihin. Joulupaastokeräyksen tavoitteena oli tukea Kenian uusien luostareiden omavaraisuutta. Triheorusan luostariin on esimerkiksi rakennettu porakaivoa ja vessoja.

Luostarissa mietitään myös pienen myyntikioskin rakentamista. Kioskissa voisi myydä itse tehtyjä makeisia, leipomuksia ja vaikkapa luostarin verstaalla tehtyjä pieniä puisia huonekaluja. Myyntituloilla voitaisiin pyörittää luostarin arkea. Tällä hetkellä luostarissa ei ole peltoa laajempaa viljelyä varten eikä tiloja karjan pitämiseen.

Luostarin verstaalla on rakennettu kaikki mahdolliset puuosat ja puiset huonekalut.

Luostarin perustaminen alueelle, jolla ei ole tällaiseen perinteitä on haastavaa. Kyläläiset suhtautuvat luostarin väkeen lähinnä hyväntahtoisesti, mutta moni miettii myös miten hyötyä muukalaisista. Kaikkia ulkopuolelta tulevia pidetään automaattisesti hyvin rikkaina ja siinä mielessä luostarin ”köyhyys” voi vaikuttaa epäilyttävältä. Samaan aikaanhan he kuitenkin ahkeroivat ja rakentavat koko ajan uutta.

Triherousan luostarin juuret ovat Kreetalla, josta luostarilaitosta on juurrutettu Kenian lisäksi myös Madagaskarille, Etelä-Afrikkaan ja Tansaniaan. Kesällä 2017 kolme kreetalaista nunnaa saapui Kisumun hiippakuntaan nyt jo edesmenneen piispa Athanasioksen pyynnöstä. Piispan haaveena oli maan ensimmäisen nunnaluostarin perustaminen.

Vuosikymmenten aikana vastaavia yrityksiä on ollut esimerkiksi Nyerin kaupungissa nykyisen pyhän Makarioksen orpokodin tontilla, mutta syystä tai toisesta aikeet ovat rauenneet. Kiinnostusta luostarielämää kohtaan kuitenkin on ja kenialaisia nunnia elää luostareissa esimerkiksi Kyproksella ja Kreikassa. Alustavia keskusteluja palata kotiin on kuitenkin jo viritelty.

Vapaaehtoisia on käynyt auttamassa luostarin rakentamisessa. Työ vaatii pitkää pinnaa ja hyvää fyysistä kuntoa, koska päivälämpötila kohoaa usein yli 30 asteeseen.

Kunhan luostariin saadaan rakennettua tiloja sinne voidaan ottaa naisia kokeilemaan luostarissa elämistä. Tilanpuute vaikuttaa myös vapaaehtoisten määrään. Toistaiseksi rakentamisessa auttaville vapaaehtoisille on vuokrattu ja kunnostettu huoneita naapureilta. Vahvoille ja kärsivällisille on aina tilaa. Kolme kreetalaista vapaaehtoista on ollut kuukausikaupalla auttamassa luostaria, koska koronaviruksen vuoksi myös Kenian rajat suljettiin.

Triherousan luostari on pyhitetty kolmikätiselle Jumalansynnyttäjän ikonille.

Kolmeen vuoteen on ehtinyt tapahtua paljon. Luostarin paikaksi valikoitui Nandin vuoriston sijasta pyhän Markuksen seurakunta, josta piispa ehti lahjoittaa luostarille tontin ennen kuolemaansa tammikuussa 2019. Nunnat eivät herätä enää kylässä niin paljon ihmetystä kuin alussa. Luostarin tekemä hiljainen diakoniatyö on vakiintunut ja ympärillä oleva seurakunta kasvaa. Triherousan luostaria on rakennettu suomalaisten ja kreikkalaisten tuella. Filantropia on kulkenut sisariston tukena ensimmäisestä syksystä alkaen.

Luostari välittää maailmalle palveluksia joka päivä klo 16 nettisivujen kautta. Sivuilla olevasta pääkuvasta voi jo nähdä miten luostarin rakennukset asettuvat sisäpihan ympärille. Jonakin päivänä sisäpihalle rakennetaan pieni kirkko, mutta siihen asti palveluksia toimitetaan joka päivä vanhassa pyhän Markuksen kirkossa. Luostarin kreikankieliset nettisivut ovat osoitteessa: http://impanagiatriherusa18.blogspot.com

Scroll to Top