Paastokeräys auttaa uuteen alkuun

Moldovalaiset etsivät turvaa ulkomailta
Filantropia jatkaa vuonna 2009 alkanutta työtä Moldovan pohjoisosissa. Naisten työllistyminen pienyritysten kautta, lähellä kotia, suojelee kokonaisia perheitä. Yrittäjyys on vaihtoehtona sille, että töitä lähdetään etsimään ulkomailta. Hyöty kertautuu kylissä, koska pienikin yritys työllistää useita ihmisiä.

Kuva:&nbsp Irina on 20-vuotias maaseutuyrittäjä, joka viljelee yhdessä naapurin kanssa maissia ja papuja omalle perheelle ja myyntiin. Eniten tuloja saadaan kuitenkin saksanpähkinöistä. Pähkinäpuita on naisilla on yhteensä hehtaarin alueella.

Suomen ulkoministeriö myönsi hankkeelle kolmen vuoden (2015-2017) jatkoajan. Tavoitteena on vahvistaa pienyrityksiä ja käynnistää uusia parin seuraavan vuoden aikana. Lisäksi yrittäjänaiset opettelevat tukemaan toisiaan paremman huomisen varmistamiseksi.

Naisten parissa tehtävän työn lisäksi Filantropia on aloittanut tänä vuonna yhdessä Helsingin diakonissalaitoksen kanssa nuorten ja vanhusten diakoniatoimintaan keskittyvän hankkeen, jossa yksinäisiä vanhuksia käyvät auttamassa nuoret, joiden omat vanhemmat ovat usein vierastyöläisinä maailmalla. Yhteyden löytyminen on siunaukseksi molemmille.

Moldovan tulevaisuus kirkastuu hitaasti

Chisinaussa, Moldovan pääkaupungissa, on uneliaan kirkonkylän tunnelma parin korttelin päässä keskuskadulta. Kaupungin syke on vähintäänkin verkkainen ja heinä kasvaa päällystettyjen jalkakäytävien murtumista.

Tulevaisuuden rakentaminen on ottanut Moldovassa monta askelta taaksepäin. Sodan seuraukset naapurimaassa Ukrainassa vaikeuttavat moldovalaisten arkea ja tekevät elämästä epävarmaa. Moni miettii olisiko jossakin turvallisempi huominen.

Valtava maastamuutto näkyy monella tavalla. Rakennuksen seinään liimattu kielikurssien mainos kysyy ohikulkijalta latinaksi: Minne menet? Quo vadis? Minne Moldova on menossa, voi on tänä päivänä vain arvailla. Ohikulkijalle tarjotaan opetusta englannin, ranskan, saksan, espanjan, italian, romanian ja venäjän kielistä. Itse mainos on kirjoitettu romaniaksi ja venäjäksi, kielillä joita Ukrainan ja Romanian väliin puristuneessa pienessä maassa eniten käytetään.

Suurin toivein Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen itsenäistynyt pieni tasavalta kompuroi edelleenkin romahtamisen raunioilla. Köyhyys, huonot palkat ja työttömyys pakottavat ihmiset miettimään leivän etsimistä ulkomailta. Moldova on tilastoissa vuodesta toiseen Euroopan köyhin valtio.

Neljännes töissä ulkomailla

Ulkomaille muuttaneiden moldovalaisten määrät ovat aina arvioita. Lähteneitä arvellaan olevan 600 000:sta miljoonaan. Se tarkoittaa noin neljännestä koko kansasta. Heistä laillisten kanavien kautta ulkomaille lähteneitä on vain pieni osa. Laittomasti lähtevillä on riski joutua ihmiskauppiaiden käsiin. Jokainen lähtijä haaveilee siitä että elämä olisi paremmin.

Yksi tapa pienentää ihmiskauppariskiä romanialainen passi, jolloin moldovalainen on automaattisesti myös EU:n kansalainen. Romania myöntää itänaapurinsa kansalaisille auliisti passeja. Moldova oli osa Romaniaa maailmansotien välisenä aikana. Kaksoiskansalaisuus on jo yli puolella miljoonalla moldovalaisella.

Joidenkin mielestä palaaminen osaksi Romaniaa ratkaisi ainakin osan Moldovan ongelmista. Toistakin mieltä olevia riittää. Viime marraskuun vaaleissa länsimieliset, jotka haluavat lähemmäksi EU:ta voittivat niukasti. Kommunistit ovat kuitenkin Moldovassa yhä vahva poliittinen voima ja he haluavat yhteyksien Venäjälle olevan kunnossa.

Työmiehet itään ja koulutetut länteen

Itään ja länteen lähtevissä on eroja. Venäjälle ja IVY -maihin suuntaavissa on enemmän &nbsp rakennusteollisuudesta töitä hakevia miehiä. Länteen ja lähinnä EU-maihin lähtevät naiset sekä korkeammin koulutetut. Kun koulutetut lähtevät, asiantuntijoista syntyy pulaa ja esimerkiksi pätevien opettajien saaminen kouluihin on vaikeaa.

Tyypillinen moldovalainen lähtijä on noin 35 -vuotias ja hänellä on perhe. Vaikka lähtijä tukee perhettään yleensä taloudellisesti, tilanne perheessä kuitenkin yleensä kurjistuu. Tämä johtuu eniten sosiaalisista paineista, koska lapset jäävät vaille vanhemman huolenpitoa ja myös pariskuntien suhde joutuu koetukselle. &nbsp

Lapset ja vanhukset kärsivät tilanteesta eniten. Lasten kohdalla puhutaan sosiaalisista orvoista, joilta puuttuu arjesta toinen tai molemmat vanhemmat. Myös vanhukset jäävät orvoiksi, koska heistä huoltapitävä sukupolvi lähtee maailmalle.

quo vadis

&nbsp

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös