Moldovan hankeraportit

Naisten työllistämishanke (2012–2014)

Hanke (2012–2014) oli jatkoa vuosien 2010–2011 ihmiskaupan vastaiselle hankkeelle Moldovassa, Sorocan maakunnassa. Tämä projektin toinen vaihe toteutettiin myös yhteistyössä moldovalaisen Soarta-järjestön kanssa. Tavoitteeksi asetettiin edellisen vaiheen aikana tehtyjen havaintojen perusteella työmahdollisuuksien tarjoaminen naisille, jotta he pääsisivät omavaraisiksi, säästyisivät töiden etsimisestä ulkomailta, riski ihmiskaupan uhriksi joutumiselle pienenisi ja perheiden hyvinvointi paranisi.

Hankevuosi 2012

Projekti aloitettiin tammikuussa 2012. Ensimmäisen vuoden aikana hankkeesta hyötyi 84 maaseudulla asuvaa naista, jotka osallistuivat yrittäjyyskoulutuksiin. Heidän lisäkseen projektista apua saivat 25 Soartan työntekijää ja vapaaehtoista, Sorocan alueelle edellisen projektin aikana luotu pappien verkosto.

Varsinaisten avunsaajien lisäksi epäsuorasti hankkeesta hyötyivät naisten perheet, Sorocan maakunnan naiset, jotka tulivat tietoisemmiksi ihmiskaupasta ja naisten roolista yhteiskunnassa sekä yhteisön jäsenet, paikallinen ja kansallinen hallinto sekä alueella toimivat muut järjestöt.

Kesällä 2012 Sorocan alueella järjestettiin kaksi yrittäjyyskoulutusta, joista toiseen osallistui 36 naista ja toiseen 48. Koulutuksiin osallistuneet naiset pääsivät kehittämään sekä yrittäjyystaitojaan että yhteiskunnallista tietämystään. Aiheina yrittäjyyskoulutuksissa olivat muun muassa liikeidean kehittäminen, markkinointistrategia ja perustiedot tilinpidosta ja hallinnosta. Naiset myös saivat liikeideoidensa kehittämiseen asiantuntija-apua.

Kuusi parasta liikeideaa päätettiin toteuttaa ja nämä naiset pääsivät projektituen avulla perustamaan oman pienyrityksen. Uudet yritykset olivat kaksi pientä lihakarjatilaa, kanien kasvatustila, mehiläistarha, vadelmaviljelys ja kanatarha.

Ensimmäisen vuoden aikana myös Soartan työntekijöitä ja vapaaehtoisia koulutettiin, jotta he osaisivat paremmin lähestyä kohderyhmien tarpeita ja Soartan tiimin osaaminen vahvistuisi. Koulutuksiin osallistui 25 henkilöä. Pääteemoja olivat projektin arviointi ja toteutuksen seuranta, strateginen suunnittelu, projektinhallinta, viestintä ja vaikuttaminen. Tavoitteena oli myös kehittää työntekijöiden osaamista julkisten kampanjoiden toteutuksessa niin yhteisön sisällä kuin internetissäkin ja parantaa työntekijöiden tietotaitoa rahoituksen hankkimisessa. Koulutuksissa opetettiin lisäksi, kuinka yhteisön sitoutumista yhteisten asioiden hoitoon voitaisiin kehittää ja kuinka tietoisuutta yhteisölle tärkeistä asioista pystyttäisiin kasvattamaan. Soartan työntekijöille annettiin neuvoja itsearviointiin ja työtoverien rakentavaan arviointiin. Heille järjestettiin myös kolmepäiväinen työpaja, jossa annettiin koulutusta ja käytännön työvälineitä viestinnän toteuttamiseen. Ohjausta annettiin artikkelien kirjoittamiseen, informaation jakamiseen, tiedon päivittämiseen internetiin ja esitteiden ja mainosjulisteiden levittämiseen.

Kahteen koulutusjaksoon kutsuttiin myös pappeja, jotka olivat olleet mukana projektin edellisessä vaiheessa. Koulutusten tavoitteena oli auttaa osallistujia ymmärtämään paremmin kansalaisvaikuttamista ja heidän velvollisuuksiaan yhteisöä kohtaan. Koulutuksiin osallistuneet 36 pappia saivat tietoa uudesta projektista ja heiltä pyydettiin tukea sen toteuttamiselle.

Hankevuosi 2013

Vuonna 2013 päätettiin myöntää avustus naisten yritysten rahoittamista varten; tarjota hallinto- ja markkinointitukea, yritysneuvontaa, -seurantaa ja -arviointia; kannustaa hankkeessa mukana olevia naisia osallistumaan hyväntekeväisyyteen puutteessa olevien hyväksi; tarjota ihmiskaupan uhreille avustuksia, ruokaa, tarvikkeita, neuvontaa ja koulutusta; seurata tilannetta ja sen muutoksia ja tuoda hankkeelle näkyvyyttä.

Filantropia, hyväntekeväisyys, kansalaisvastuu ja yhteisön osallistaminen olivat vahvasti esillä vuoden aikana. Naiset, jotka olivat saaneet jo koulutusta ja aloittaneet yritystoiminnan, antoivat töitä ja jakoivat tietämystään ja taitojaan muille.

Kohderyhmään kuului monilapsiset perheet ja yksinhuoltajaäidit. Potentiaalisia ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhreja neuvottiin ja tuettiin. Lapsille hankittiin oppimateriaaleja, vaatteita ja ruokaa. Läheinen yhteistyö seurakuntien kanssa auttoi jakamaan apua 14 perheelle ja 41 lapselle raportointivuoden aikana. Kuusi naista aloitti yrityksen ja 10 prosenttia heidän saamistaan voitoista hyödynnettiin uusien yritysten perustamiseen.
Hanke toteutettiin suunnitellun aikataulun mukaisesti.

Hankevuosi 2014

Vuosi 2014 oli hankkeen kolmas ja viimeinen vuosi. Ydintavoitteet pysyivät yhä samoina: ihmiskaupan vastainen työ, köyhyyden vähentäminen ja elinolojen parantaminen kehittämällä itsenäisiä ja kestäviä yrityksiä, jotka pystyvät jatkamaan toimintaansa vielä hankkeen päättymisenkin jälkeen. Kasvanut ymmärrys yhteisvastuusta ja yhteisön kehittämisestä vaikutti suoraan yhteisön yhtenäisyyteen ja varallisuuteen.

Hankkeeseen sisältyi myös potentiaalisten ihmiskaupan uhrien auttaminen. Kaiken kaikkiaan yhteisön tarpeita arvioitiin ja koulutuksia suunniteltiin niiden mukaan. Yksi hankkeen tavoitteista oli vahvistaa ihmisten ymmärrystä kansalaisosallistumisen tärkeydestä. Koulutuksia pidettiin seuraavista aiheista: kansalaisosallistuminen: mitä ja miksi; henkilökohtainen vastuu; kokemukset ulkomailta ja vapaaehtoisuus ja yhteisön verkostot.

Tämän lisäksi 48 naista ja kahdeksan miestä maaseudulta osallistui yritysten kehittämiseen tähtääviin koulutuksiin. Vuonna 2014 viisi naista aloitti neljä yritystä: kasvihuoneen, nautakarjafarmin, kuljetuspalvelun matkustajille ja tavaroille sekä meijerin. Pienet yritykset saivat aikaan merkittävää muutosta ja monet ihmiset hyötyivät niistä. Perustetut yritykset loivat työpaikkoja ja paransivat kyläläisten mahdollisuuksia löytää työtä. Köyhyys väheni, mikä myös vähensi ihmisten todennäköisyyttä joutua ihmiskaupan uhreiksi, koska kotiseudulla työllistyneen ei tarvitse lähteä etsimään töitä ulkomailta.

Hankesuunnitelma vuosille 2015-2017

Vuosina 2015-2017 on tarkoitus aloittaa vetäytyminen alueelta ja pitää huoli, että positiivinen kehitys jatkuu alueella. Jotta hanke säilyisi omavaraisena, perustettiin naisyrittäjien verkosto WEN. Verkoston luomisen avulla Soarta-järjestön on mahdollista vähentää vastuutaan yrittäjistä ja naiset pystyvät tukeutumaan toisiinsa hankkeen päättymisen jälkeen.

Hanke on tavoittanut maaseudun ihmisiä. Naiset osallistuvat Soartan johdolla moniin paikallisyhteisön tapahtumiin ja järjestävät kampanjoita ja tapahtumia. Yritysohjelmaan hakeneiden määrä ylitti kaikki odotukset.
Kolmevuotissuunnitelman ensimmäisenä vuotena hanke julkisti kolme kampanjaa, jotka liittyivät sosiaalitalouteen, kansalaisvastuun merkitykseen yhteisön kehitykselle ja naisten roolin vahvistamiseen. Hanke myötävaikuttaa yhteisön ja sen naisten voimaannuttamiseen. Aiempien vuosien panostus ihmiskaupan ja köyhyyden vähentämiseen koulutuksen ja avustusten kautta muutti yhteisön ilmapiiriä huomattavasti. Hankkeessa on käynnistetty lisäksi 10 uutta pienyritystä.


Ihmiskaupan vastainen tiedotushanke 2010-2011

Projektin (2010–2011) tavoitteeksi asetettiin toiminta ihmiskauppaa vastaan Moldovassa, Sorocan maakunnassa. Hankkeen ansiosta alueen ihmiset saivat lisää tietoa ihmiskaupasta ja sen seurauksista ja mahdollisten uhrien määrä pieneni.

Hankevuosi 2010

Projekti käynnistyi tammikuussa 2010 ja se toteutettiin yhteistyössä moldovalaisen Soarta-järjestön kanssa. Ensimmäisenä vuonna projektista hyötyi 1600 seurakuntalaista 21 seurakunnassa sekä 300 opiskelijaa kuudessa eri oppilaitoksessa. Heidän lisäkseen epäsuorasti apua saivat heidän perheensä, ystävänsä ja naapurinsa. Laajassa mittakaavassa perheiden hyvinvoinnin lisääntymisestä ja sosiaalisten ongelmien vähenemisestä hyötyy koko yhteisö.

Vuonna 2010 projektin puitteissa solmittiin yhteyksiä yhteistyökumppaneihin ja Sorocan maakuntaan luotiin 21 ortodoksisen seurakunnan verkosto. Verkoston päämääränä oli toimia ihmiskauppaa vastaan sekä työskennellä ihmiskaupan uhrien parissa.

Moldovassa kirkolla ja papeilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli yhteisössä, ja projekti loi vuoden aikana hyvät suhteet Sorocan maakunnan piispaan, pappeihin ja pappien vaimoihin. Piispan kanssa järjestettiin kaksi tapaamista, joissa keskusteltiin projektin toteuttamisesta, ja papistolle jaettiin informaatiota ihmiskaupasta, jotta pappien ottama vastuu ihmiskaupan uhan alla elävistä yhteisön jäsenistä vahvistuisi.

Pappien vaimojen kanssa järjestettiin tapaaminen, jossa heitä kehotettiin perustamaan verkosto, jonka tehtävänä olisi ratkoa yhteisön naisten ja lasten ongelmia. Lisäksi papit ja heidän vaimonsa kutsuttiin keskustelemaan naisten roolista kirkossa, yhteisössä ja politiikassa. Kirkollisten vaikuttajien lisäksi myös yhteisön aktiivijäsenten kanssa järjestettiin kokous, jossa keskusteltiin ihmiskaupan ongelmista ja yhteisistä toimista ilmiön leviämisen estämiseksi.

Vuoden aikana Sorocan alueen kirkoissa järjestettiin 21 kaikille avointa tilaisuutta, joissa kerrottiin ihmiskaupasta - prostituutiosta, elinkaupasta ja pakkotyövoimasta. Lisäksi 300 oppilaalle kuudessa koulussa annettiin opetusta aiheesta ja lukion opettajat järjestivät tapaamisia, joissa nuoret pohtivat ongelmaa, sen syitä ja mahdollisuuksia pysäyttää ilmiö.

Ihmiskaupan vastaisen kampanjan puitteissa julkaistiin myös tiedotusmateriaalia, jota jaettiin kohderyhmille seurakuntaverkoston ja vapaaehtoisten välityksellä. Infomateriaaleihin kuuluivat 100 mainosjulistetta, 1000 opaskirjaa, 1000 esitettä ja kolme banneria. Lisäksi tehtiin kaksi lehdistötiedotetta ja neljä videota, joita esitettiin kahdesti päivässä paikallisessa SOR TV:ssä. Videot näytettiin myös seurakunnissa järjestetyissä tilaisuuksissa.

Myös Soartan nettisivulle (www.soarta.md) lisättiin tietoa projektista, ja Soarta ja "La Strada" -keskus perustivat Sorocan alueelle puhelinpalvelun. Tähän puhelimeen soitti vuonna 2010 26 henkilöä. Ensimmäisen projektivuoden aikana valittiin lisäksi useita yhteisön edustajia, jotka oli seuraavana vuonna määrä kouluttaa toimintaan ihmiskauppaa vastaan omissa yhteisöissään.

Projekti onnistui ensimmäisenä vuonna tavoittamaan kaikki suunnitellut maaseutualueet, ja tietoisuus ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä tekijöistä Sorocan alueella kasvoi. Mahdollisten uhrien määrä aleni ja väestön tiedon saanti koheni. Soartan arvion mukaan on kuitenkin realistista sanoa, että vain 15–30 % ihmisistä, jotka saavat kunnollista informaatiota, säästyy ihmiskaupalta.

Hankevuosi 2011

Vuonna 2011 ihmiskaupan vastainen projekti Moldovassa, Sorocan maakunnassa, jatkui yhteistyössä moldovalaisen Soarta-järjestön kanssa. Hankkeen toisena vuonna keskeisessä osassa oli paikallisten opiskelijoiden ja aikuisten kouluttaminen ihmiskaupan vastaiseen työhön omissa yhteisöissään.

Edellisvuoden tapaan projektin päämääränä oli ehkäistä ihmiskauppaa lisäämällä ihmisten tietoisuutta aiheesta sekä luoda Sorocan maakuntaan 21 ortodoksisen seurakunnan tukiverkosto. Verkoston tavoitteena oli toimia ihmiskauppaa vastaan ja työskennellä ihmiskaupan uhrien parissa.

Projektin toisen vuoden aikana 144 edellisenä vuonna valittua henkilöä koulutettiin toimimaan ihmiskaupan vastaisesti omissa yhteisöissään. Koulutus tapahtui 48 hengen ryhmissä kolmen kuukauden ajan. 12 kuukauden aikana järjestettiin neljä koulutusta, joihin osallistui 48 lukiolaista, 48 nuorta naista ja 48 aikuista. Asiantuntijoiden pitämissä koulutuksissa annettiin opetusta muun muassa tehokkaasta kommunikaatiosta, ihmisoikeuksista, internetin käytöstä, itsepuolustuksesta sekä henkilökohtaisten taitojen, yrittäjyystaitojen ja uran kehittämisestä. Koulutuksen päätyttyä ryhmät jatkoivat ihmiskaupan vastaista työtä omissa yhteisöissään kirkon, pappien ja pappien vaimojen tuella.

Soartan luoma seurakuntien tukiverkosto informoi ihmisiä ihmiskaupan torjumisen välttämättömyydestä ja tarjosi konsultaatioapua niille, jotka halusivat lähteä ulkomaille töihin. Lisäksi se levitti infomateriaaleja.

Kirkon rooli projektissa oli oleellinen, sillä kaikki potentiaaliset uhrit ovat yleensä tiiviissä yhteydessä kirkkoon ja etsivät neuvoja ja tukea papeilta ja näiden vaimoilta. Tämän vuoksi papeilla on hyvä mahdollisuus varoittaa seurakuntalaisiaan ihmiskaupasta. Kirkko osallistui ihmiskaupan ehkäisemiseen myös lukioiden valinnaisen uskonnonopetuksen kautta. Projektin aikana papit oppivat lisää ihmiskaupasta ja tavoista auttaa ihmisiä. Yhdessä Soartan tiimin kanssa papit myös motivoivat vaimojaan osallistumaan aktiivisemmin yhteisön elämään.

Soartan tiimi oli yhteydessä kirkkoihin ja kouluihin ja kävi monia keskusteluja naisten kanssa, jotka halusivat muuttaa maasta pois tai odottivat aviomiestensä palaavan kotiin, nuorten kanssa, jotka eivät tienneet, mitä tehdä valmistumisen jälkeen, sekä yksinäisten vanhusten kanssa, joilla ei ollut perheen ja lasten tukea.

Tapaamisten aikana Soarta huomasi, kuinka oleellista on kehittää hankkeita työttömien ja alityöllistettyjen naisten hyväksi ja luoda heille mahdollisuuksia parantaa yleistaitojaan, saada uraneuvontaa ja luoda yhteyksiä mahdollisiin työnantajiin.

Projekti tuli tunnetuksi Sorocan alueella, ja sekä Soarta, yhteistyökumppanit että projektista hyötyneet ihmiset pitivät projektin merkitystä yhteisölle suurena. Toisaalta voi myös todeta, että kaksi vuotta on lyhyt aika suurille edistysaskeleille entiseen Neuvostoliittoon kuuluneessa maassa, sillä muutokset vaativat aikaa. Koska koulutus, erityisesti naisten koulutus, parantaa yhteisön hyvinvointia tehokkaasti sekä taloudellisilla että sosiaalisilla mittareilla mitattuna, päätettiin projektin toisessa vaiheessa (2012–2014) keskittyä parantamaan Sorocan alueen naisten hyvinvointia ja työmahdollisuuksia.

Tilaa uutiskirje



instagram logo