Ihmiskauppa on nykyajan orjuutta

Ihmiskauppa on vakava ilmiö, joka rikkoo ihmisoikeuksia perustavanlaatuisella tavalla. Ihmiskauppa koskettaa sekä lähtömaita, kauttakulkumaita että kohdemaitakin. Ihmiskaupalla tarkoitetaan ihmisen hyväksikäyttöä, alistamista ja orjuuttamista. Uhri rekrytoidaan, kuljetetaan, kätketään tai vastaanotetaan käyttämällä harhaan johtamista, voimaa, petosta tai vallan väärinkäyttöä. Prostituutio on laajin ja raportoiduin ihmiskaupan muoto. Ihmiskaupan määritteleminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Ilmiöstä tiedetään, tai halutaan tietää, vielä yllättävän vähän.
Ihmiskauppa ei ole uusi ilmiö, mutta nykyaika on tuonut uusia haasteita muun muassa ihmisten liikkuvuuden lisääntymisen myötä. Elinkauppa ja pakkotyö ovat nousseet viime vuosina myös esille vakavina ihmiskaupan muotoina. Näitä muotoja on vaikeampaa havaita kuin prostituutiota. Prostituutiota harjoitetaan näkyvimmillä paikoilla, joissa se on helpompi tunnistaa. Laiton työvoima taas sijoittuu useimmiten syrjäisille seuduille tai yksityisiin koteihin. Monissa maissa ihmiskauppaan liittyvät lait ovat vasta 2000-luvulla laajentuneet käsittämään myös pakkotyön.
Ihmiskauppa on osittain kansallinen ilmiö köyhissä maissa. Monesti rikolliset ovat samasta maasta kuin uhrit, joita suostutellaan tuttavuussuhteita luomalla. Ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden tarkkaa määrää on vaikea tietää, mutta puhutaan miljoonista lapsista ja aikuisista vuosittain. Kansainvälisesti ja kansallisesti tarkasteltuna ihmiskauppaan ei ole osattu reagoida vielä oikealla ja tehokkaalla tavalla.
Ihmiskauppaa pitää yllä kysyntä, jota löytyy myös Suomesta. Kansainvälisen yhteisön tulee kiinnittää huomioita valistukseen ja ennaltaehkäisyyn. Talouskriisi luo houkutuksen yrityksille käyttää palveluita sellaisilta välitysfirmoilta, joiden paperit eivät ole täysin puhtaat.
Kirkkojen tärkeä rooli ihmiskaupan vastaisessa työssä

Ekumeenisen Vastuuviikon 2009 julisteessa lainataan psalmin 139 ajatusta Jumalan ihmeistä. Jumalan luomana jokainen ihminen on ihme ja mittaamattoman arvokas.
Kristinuskon sanoman ytimessä on lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioittaminen. Kaikkien kristittyjen globaali vastuu toisesta ihmisestä kannustaa meitä toimimaan ihmisarvon riistoa vastaan.
Kirkoilla on paljon voimavaroja auttaa ihmiskaupan uhreja ja tuoda ilmiö näkyväksi. Kirkoilla on käytännön tason merkitystä uhrien hengellisessä, sosiaalisessa ja materiaalisessa tukemisessa.
Ihmiskaupan vastainen työ ja Filantropia
Ihmiskaupan vastaisessa työssä Filantropialla on kokemusta lähes kymmenen vuoden ajalta suomalaisissa verkostoissa ja ulkomaisten hankkeiden kautta. Yhteistyö luo pohjan laaja-alaiselle ja vaikuttavalle työlle ihmiskauppaa vastaan.
SEN (Suomen Ekumeeninen Neuvosto) julkaisi työryhmän toimittaman opaskirjan “Ihmiskauppa – nykyajan orjuutta” vuonna 2006. Julkaisun tarkoitus on kertoa ihmiskaupasta ja kuvata ihmiskauppaa ilmiönä.
“Ihmiskauppa – nykyajan orjuutta” -julkaisu (pdf-tiedosto).