Haik – maaseudun kehittämishanke (2006-2008)

Hankevuosi 2008
Vuoden 2008 projekti oli jatkoa edellisten vuosien toiminnoille niin alueellisesti kuin tavoitteidensakin puolesta.
Maataloustuotannon lisäämiseksi vuonna 2008 keskityttiin kompostoinnin kehittämiseen, parempien varastotilojen rakentamiseen, tuholaistorjuntaan, kastelujärjestelmien kehittämiseen ja viljelijöiden kouluttamiseen. Kompostoinoinnin kehittämiseksi projektissa autettiin 90 viljelijää valmistamaan yhteensä 1500 m3 kompostia levitettäväksi pelloille sadekauden aikana. 150 viljelijää koulutettiin tuholaisten torjunnassa sadon hävikin torjumiseksi. 25 viljelijää osallistui koulutukseen vihannesten kasvatuksesta.
Projekti on yleisesti saanut kasvatettua aikaisemmin aliarvostettujen vihannesten kasvattamisen suosiota. Pelloilla ja kotipuutarhoissa kasvatettavien vihannesten kasvattaminen on nyt alueella yleistä. Halukkaille jaettiin esimerkiksi yhteensä 40 kiloa eri vihannesten siemeniä ja 1200 papaijan tainta kasvatettavaksi.
Projektin aikana rakennettiin myös Hardiboon kastelujärjestelmä, jonka avulla saatiin 6 hehtaaria maapinta-alaa kastelujärjestemän piiriin. Kastelujärjestelmän avulla alueen maanviljelijät saavat useamman sadon vuodessa ja voivat alkaa viljellä uusia viljelylajikkeita. Koko Hardibon kylä osallistui kastelujärjestelmän rakentamiseen. Hanke on vahvistanut yhteisöä ja sen jäsenet ovat löytäneet uusia tapoja toimia kylän hyväksi. Kastelujärjestelmä on ylpeyden aihe koko kylälle. Kastelujärjestelmästä hyötyi 53 perhettä, ja 45 viljelijää osallistui kastelujärjestelmän käyttöön ja ylläpitoon liittyvään koulutukseen.
Alueilla yleisen karjankasvattamisen tehostamiseksi 30 viljelijää osallistui rehutuotannon ja karjankasvattamisen hoidon koulutukseen. Viljelijöille jaettiin yhteensä noin 50 000 rehukasvin tainta kasvatettavaksi.
Alueen luonnonvarojen suojelemiseksi vuoden 2008 projektissa keskityttiin eroosiolle herkkien alueiden metsittämiseen ja tietoisuuden kasvattamiseen eroosiosta ja sen haitoista. Haraan ja Hardiboon perustettiin taimitarhat, jotka tuottivat yhteensä 290 470 tainta. Taimet jaettiin 336 viljelijälle istutettavaksi eroosion estämiseksi, ja 35 viljelijälle annettiin koulutusta metsätaloudesta ja taimitarhojen hoidosta. Taimitarhat myös työllistivät 16 viljelijää viljelijöiden satokauden ulkopuolella.
Vuonna 2008 alueen terveysolojen parantamiseksi keskityttiin puhtaan juomaveden saamisen parantamiseen. Puhtaan veden saannilla on merkittävä vaikutus hankealueen ihmisten terveydentilaan. Hardiboon rakennettiin kaksi lähdettä, joista hyötyy 133 perhettä – yhteensä 455 ihmistä. Lähteiden lisäksi rakennettiin kaksi käsipumpuilla toimivaa kaivoa, jotka hyödyttävät 140 perhettä.
Alueiden hygienian parantamiseksi 30 perhettä osallistui henkilökohtaisen hygienian ja jätteiden sijoittamisen koulutukseen. Koulutuksen seurauksena osallistuneet rakensivat omat kuivakäymälät perheilleen. Tämän lisäksi projektin tukemana rakennettiin 60 muuta käymälää. Niiden rakentaminen ei ole kallista ja suurin osa rakennusmateriaaleista tulee paikallisilta itseltään. Harassa edellisenä vuonna aloitetun julkisen käymälän rakentaminen saatettiin päätökseen. Näiden lisäksi vielä 110 henkilöä osallistui yleiseen terveystietoa lisäävään koulutukseen.
Edellisenä vuonna aloitettua lampaiden kasvattamisen kehittämistä kotitalouksien tulojen lisäämiseksi jatkettiin antamalla alueen 24 naiselle viisi lammasta jokaiselle. Edellisen vuoden tapaan naiset perustivat osuuskunnan, jossa naiset saavat pitää lampaita itsellään kolmen vuoden ajan. Tämän jälkeen he antavat lampaat eteenpäin. Hoitovuoronsa aikana syntyneet lampaat he saavat pitää itsellään. Myös mehiläisten hoitoa tulojen lisäämiseksi jatkettiin. 18 perheelle jaettiin mehiläispesiä ja -yhdyskuntia sekä niiden hoitamiseen tarvittavaa välineistöä.
Haikin luostarin nunnat pyysivät apua pienen kaupan perustamiseksi omien käsitöidensä ja hedelmien myymistä varten. Projektin tuella perustettiin Haikin keskustaan pieni kauppa, jota nunnat pyörittävät.
Myös Haikin kalastusosuuskunnan tukemista jatkettiin. Osuuskunnalle hankittiin muun muassa 3000 metriä verkkopainoja ja neljä pakastinta kalojen säilytystä varten. Kalastajien aloitteesta heille hankittiin verkkopainoja verkkojen sijaan, sillä painot ovat heille liian kalliita ostettavaksi ja verkkoja he voivat tehdä itse. Osuuskunnalle järjestettiin myös tutustumisreissu muiden alueiden kokeneempien kalastajayheisöjen luokse tiedon ja kokemusten jakamista varten.
Projektissa keskityttiin myös alueen viranomaisten kouluttamiseen. Yhteensä 15 alueen viranomaista osallistui muun muassa maa- ja karjataloutta, luonnonvaroja sekä terveyttä ja ravintoa käsittelevään koulutukseen.
Hankevuosi 2007
Vuosi 2007 oli projektin ensimmäinen kokonainen vuosi. Projekti jatkui edellisen vuoden tapaan Harassa, Harbidossa ja Godguaditissa yhteistyössä Etiopian ortodoksisen kirkon kirkon kehitysjärjestö EOC-DICAC kanssa. Myös Etelä-Wollon hiippakunnan arkkipiispa oli suurena apuna projektin toteuttamisessa. Näkyvimpänä saavutuksena oli terveysasema.
Projektin keskeisimmät tavoitteet olivat vuoden 2006 tapaan maataloustuotannon määrän ja tuottavuuden lisääminen, alueen luonnonvarojen suojelun kehittäminen, perheiden tulojen kasvattaminen ja alueen terveydenhuollon kehittäminen. Näistä tavoitteista vuoden 2007 painopisteet olivat erityisesti maataloustuotannon määrän ja tuottavuuden lisäämisessä ja alueen terveydenhuollon kehittämisessä. Terveydenhuollon painopiste oli erityisesti ennaltaehkäisevässä työssä.
Vuoden 2007 näkyvimpänä saavutuksena oli terveysaseman valmistuminen Godguaditiin. Terveysasema kykenee tarjoamaan terveyspalveluja 5000 ihmiselle, ja siellä voidaan auttaa synnytyksissä ja muissa kliinisissä operaatioissa. Terveysasema työllistää kolme ihmistä. 87 henkilöä osallistui myös yleiseen terveyteen liittyvään koulutukseen, jossa lisättiin muun muassa kyläläisten tietoisuutta hiv:stä ja aidsista.
Kuvassa Godguaditin terveysasema ja Haik-järvi. Kyläläisten terveydentilaa on saatu kohennettua kouluttamalla heitä oikeanlaisen ravinnon käyttöön sekä ottamaan ravinnokseen uusia viljelylajikkeita. Viljelijöitä on koulutettu kasvattamaan puutarhoissaan muun muassa sipuleita, porkkanoita, tomaatteja, salaattia ja punajuurta. Asukkaiden ruokavalio on näin monipuolistunut.
Projektin aikana kyläläisiä opetettiin ja kannustettiin rakentamaan yksityisiä käymälöitä. Käymälöitä rakennettiin jopa enemmän kuin oli odotettu. Haraan aloitettiin myös julkisen, ilmastoidun käymälän rakentaminen kaikkien kyläläisten ja paikallisilla markkinoilla kävijöiden käytettäväksi.
Haraan ja Harbidoon rakennettiin lähteet kyläläisten vedensaannin parantamiseksi. Kumpikin lähde tarjoaa vettä 500 henkilölle. Harbidoon rakennettiin myös käsin kaivettu kaivo, joka tarjoaa vettä 300 henkilölle. Paikalliset yhteisöt avustivat sekä työvoimalla että rakennusmateriaaleilla lähteiden ja kaivon rakentamista. Kaivojen ja lähteiden hoidosta ja hallinasta vastaavat paikalliset vesikomiteat, jotka koostuvat vastuullisista paikallisista miehistä ja naisista. Lähteiden ja kaivon ansiosta vedenlaatu on parempi, ja ne ovat helpottaneet varsinkin naisten arkea lyhentämällä vedenhakuun kuluvaa aikaa.
Maatalouden tuottavuutta edistettiin rakentamalla parannettuja varastointitiloja 20 viljelijälle. Varastotilat vähentävät sadon hävikkiä. Sadon määrää on saatu kasvatettua myös antamalla koulutusta kompostin käytössä 20 viljelijälle sekä tuholaisten torjunnassa 28 viljelijälle. Koulutusta kastelujärjestelmien käytöstä annettiin 110 viljelijälle. Erityisesti rinteitä alettiin muokata kastelujärjestelmien avulla viljelyyn sopiviksi. Osa maanviljelijöistä on suostunut pitämään tilaansa mallitilana. Mallitilojen viljelijät kouluttavat opittuja taitoja muille alueen viljelijöille. Kokonaisuudessaan projektin ansiosta sadon määrää on saatu kasvatettua 15–50 prosenttia.
Projektin aikana kasvatettiin myös 403 000 vihannesten ja puiden tainta tuottamaan ruokaa ja kasvien siemeniä kyläläisille, rakennusmateriaalia tulevaisuuden rakennushankkeita varten sekä estämään eroosion leviämistä.
Hankealueen kotitalouksista viidennes on naisten ylläpitämiä. Hankkeen aikana naisjohtoisten talouksien tulonhankintamahdollisuuksia monipuolistettiin lahjoittamalla naisille lampaita ja vuohia, joista saatavilla tuloilla he voivat elättää perheitään. Alueen naisille ostettiin 80 lammasta. Lampaat jaettiin paikallisyhteisön valitsemille naisille, jotka perustivat osuuskunnan lampaiden kasvattamiseksi. Naisille annettiin kahdesta kolmeen lammasta henkilöä kohden. Naiset saavat pitää niitä kolmen vuoden ajan, jonka jälkeen he antavat lampaat eteenpäin. Hoitovuoronsa aikana syntyneet lampaat naiset saavat pitää itsellään.
Alueen kukat ja ilmasto sopivat hyvin mehiläisten kasvatukselle, joten 23 henkilölle hankittiin mehiläispesiä ja -yhdyskuntia sekä modernia mehiläisten hoitoon vaadittavaa välineistöä. Uudet mehiläisten hoitajat myös osallistuivat koulutukseen mehiläisten hoidosta. Heidän lisäkseen 33 naiselle annettiin mehiläisyhdyskuntia hoidettavaksi.
Edellisenä vuonna perustetulle kalastusyhteisölle hankittiin vene ja uusi kalaverkko.
Kaiken kaikkiaan projekti sai hyvin näkyvyyttä alueella, ja paikalliset ihmiset olivat silminnähden hyvin iloisia saavutetuista tuloksista.
Hankevuosi 2006
Projektille (2006-2008) asetettiin neljä keskeistä tavoitetta. Tavoitteina oli kasvattaa alueen maataloustuotannon määrää ja tuottavuutta, auttaa alueen luonnonvarojen suojelussa, lisätä perheiden tuloja ja parantaa alueen terveydenhuoltoa.
Projekti käynnistyi vuoden 2006 lokakuussa, ja se kohdistui kolmeen maanviljelysyhteisöön Harassa, Hardibossa ja Godguaditissa. Yhteensä projekti tarjosi koulutusta 256 viljelijälle vuonna 2006. Heidän perheensä mukaan luettuna projekti on suoraan auttanut arviolta kolmeatuhatta henkilöä, ja epäsuorasti projektista ovat hyötyneet kaikki kylien asukkaat – yli 16 000 henkilöä.
Koska projektin alku myöhästyi tavoitteestaan, ja projekti pääsi alkamaan vasta satokauden jälkeen, toteutettiin vuoden 2006 maataloustuotantoa koskeva projekti valmistavana koulutuksena seuraavaa satokautta varten. Alueen viljelijöitä koulutettiin uusien lajikkeiden kasvattamiseen maataloustuotannon monipuolistamiseksi. Lisäksi viljelijöitä koulutettiin alueen metsäpeltoviljelyn edellytysten parantamiseksi seuraavaa istutuskautta varten. Järjestelyt sisälsivät metsäpeltoalueiden valintaa ennakkoon, taimitarhan hankinnan sekä maanparannusta taimituotantoa varten.
Viljelijöiden tietoisuutta metsien ja maaperän suojelusta lisättiin koulutuksen avulla, ja heitä valmennettiin panemaan täytäntöön suojelutoimia vuotta 2007 varten.
Perheiden tulojen lisäämiseksi keskityttiin alueen kalastuksen kehittämiseen. Alueelle perustettiin kalastusyhteisö, johon kuului 176 viljelijää. Yhteisölle hankittiin neljä kalaverkkoa.
Alueen terveydenhuollon parantamiseksi aloitettiin terveysaseman rakentaminen. Rakentaminen eteni aikataulun mukaan, ja vuonna 2006 saatiin valmiiksi rakennussuunnitelmat ja paikan valinta. Lisäksi valittiin urakoitsija, tehtiin sopimus urakoitsijan kanssa ja alettiin valmistella rakennusaluetta. Terveysaseman paikan tarjosi Etelä-Wollon hiippakunta. Terveysaseman rakentamisen lisäksi kaikkien kolmen kylän asukkaille järjestettiin koulutusta hygieniasta ja jätehuollosta. Koulutus kannusti kyläläisiä rakentamaan perinteisiä kuivakäymälöitä.