Haik – maaseudun kehittämishanke (2013–2015)

Hankevuosi 2013
Vuosi 2013 aloitti hankkeen kolmannen ja viimeisen vaiheen. Haikin lähikylissä keskityttiin naisten ja nuorten työllistämiseen ja kotitalouksien toimeentulon ja hyvinvoinnin parantamiseen.
Vuonna 2013 suunniteltiin ja toteutettiin seuraavat toiminnot: kastelujärjestelmän rakentaminen, siipikarjan lisääminen ja hedelmien ja vihannesten viljelyn aloittaminen, mikä piti sisällään siementen, teknisen tuen ja koulutuksen antamista viljelijöille. Kaiken kaikkiaan suurin osa suunnitelluista toimenpiteistä toteutui.
Hankealueilla pidettiin seita HIV-AIDS:iin, naisten sukupuolielinten silpomiseen ja khatiin liittyviä terveys- ja tasa-arvokoulutuksia. Lisäksi annettiin koulutusta taloushallinnosta, yrittäjyydestä ja markkinoinnista.
Yhteisöt saivat työkalupakit ja koulutusta vesiturvallisuudesta. Kaikkein huonoimmassa asemassa olevat naiset saivat lampaita ja siipikarjaa. Yksi pumppukaivo ja yksi vesilähde rakennettiin. Leipomoiden perustaminen loi nuorille mahdollisuuden lisätienesteihin. Kouluihin hankittiin opiskelumateriaaleja. Opetuksen laatua parannettiin myös hankkimalla mediamateriaaleja ja järjestämällä avoimia keskusteluja oppilaiden ja opettajien kesken.
Raportointivuonna tulotaso nousi 60 prosentilla naisista. Ruokaturva parani 120 maanviljelijällä ja heidän kotitalouksillaan. Vesiturva parani sadalla prosentilla kohdeyhteisöissä, ja alueen vesikate nousi 57,5 prosentista 71,2 prosenttiin ja 57,5 prosentista 59,7 prosenttiin.
Hankevuosi 2014
Kolmannen vaiheen toinen vuosi piti sisällään edellisen vuoden tehtävien jatkamista ja viimeistelyä. Hanke jatkoi kotitalouksien elintason kohentamista varmistamalla puhtaan veden saatavuuden ja tukemalla naisten taitojen kehittämistä.
Nuorten työttömyys on yksi suurimmista haasteista Etiopiassa. Hanke auttoi nuoria löytämään töitä eläintenhoidosta ja pienistä leipomoyrityksistä. Kiertävään lampaidenhoitojärjestelmään kuuluvien naisten, jotka olivat saaneet lampaita vuonna 2013, piti antaa lampaiden ensimmäinen jälkikasvu seuraaville listalla oleville naisille. Kiertojärjestelmä mahdollisti sen, että kaikki, jotka halusivat osallistua hankkeeseen, pääsivät mukaan. Myös uusien leipomoiden perustamisen ja vatkaimen hankkimisen jälkeen 15 maatonta nuorta valittiin sosiaalisen tilanteensa perusteella työskentelemään leipomoissa nostaakseen kotitaloutensa tulotasoa.
Hanke saavutti merkittäviä tuloksia usealla osa-alueella, joita olivat: terveys, ruoka ja ravitsemus, sosiaalinen kehitys ja tietoisuuden kasvattaminen. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 3 268 ihmistä hyötyi hankkeesta. 1 768 ihmistä sai puhdasta vettä. Puhtaan veden tarjonta kaikille hankkeessa mukana oleville kasvoi 12,7 prosenttia vuonna 2014.
Kastelujärjestelmän viimeistely ja vihannesten ja hedelmien siementen jakaminen paransivat ruokaturvaa. Sadan maaviljelijän ja heidän kotitalouksiensa ruokaturva parani 8,5 prosentilla. Myös ihmisten terveys koheni raportointivuonna. Monet mukana olleet kertoivat, etteivät heidän lapsensa kärsineet enää vesiperäisistä sairauksista. Tytöt käyttivät vähemmän aikaa vedenhakuun ja pystyivät käymään koulua. Yhteisölle hankittiin kolme vesilähdettä ja neljä ompelukonetta. 89 prosenttia hankkeessa olleista naisista paransi tulotasoaan 12 prosentilla. Seitsemän prosenttia nuorista onnistui ylläpitämään parempaa elintasoa. Edellisvuoden tapaan järjestettiin HIV- ja AIDS-koulutuksia.
Hankevuosi 2015
Hankkeen viimeisen vuoden aikana saatettiin päätökseen kaikki toiminnot ja vetäydyttiin hankealueelta.
Toimintavuoden aikana rakennettiin kaksi lähdettä ja yksi kaivo. Vuonna 2014 valmistunutta kastelujärjestelmää laajennettiin, jotta useampi maanviljelijä hyötyisi siitä. Tulvien varalta pystytettiin ylimääräinen suojarakenne.
Kouluissa jatkettiin ryhmäkeskusteluja opettajien ja oppilaiden keskinäisen kunnioituksen parantamiseksi.
Hankkeen aikana tulotaso parani Haran kylässä kahdeksan prosenttia ja Qoseron kylässä 18 prosenttia. Kaikki mukana olleet nuoret osallistuivat toimintaan suunnitellusti. Tulotasoa parantavat toimet (leipomo ja pieneläinhoito) ovat vielä alussa, mutta vaikuttavat menestyksekkäiltä.
Toimintavuoden aikana 16 uutta naista sai hoidettavaksi lampaita. Vuosina 2013–2015 lampaanhoitoon osallistui yhteensä 53 naista ja siipikarjanhoitoon 43 naista. Kiertävä järjestelmä onnistui hyvin, ja 75 prosenttia naisista antoi eläintensä jälkikasvun seuraaville naisille.
Alueen ruokaturva parani hankkeen aikana 13 prosentilla. Kastelun kehittäminen, siementen, lampaiden ja siipikarjan jakaminen, vesijärjestelmän parantaminen ja tietotaidon kasvattaminen nostivat ruokaturvaa.
Puhtaan veden saatavuus parani, ja 32 prosentilla mukana olleista on nyt puhdasta vettä. Vuosina 2013–2015 rakennettiin yhteensä 6 lähdettä ja 2 kaivoa, jotka palvelevat 974 taloutta ja yhteensä 4 323 ihmistä. Vesiperäiset sairaudet vähenivät hankkeen aikana.
Elinolot paranivat 61 prosentilla, eli 9 730:llä hankkeessa mukana olleista. Maanviljelyksen ja muun tulonsaannin kehittäminen, puhtaan veden jakelu sekä koulun ja ihmisten tietotaidon koheneminen paransivat elinoloja.
Vahingolliset perinteet vähenivät 0,5 prosenttia varsin matalasta lähtötasosta. Yhteisökeskustelut näyttivät olevan paras keino vaikuttaa ihmisten kulttuuriseen käyttäytymiseen. Muutos vie vuosia, mutta intensiivisellä keskittymisellä oli jo nyt vaikutusta.