Batu – vähävaraisten ruokaturvahanke (2013–2015)

Hankevuosi 2013
Ensimmäisenä vuonna hanketta valmisteltiin ja neuvoteltiin hankinnoista ja laitteiden asennuksista. Suunnitelman mukainen rakentaminen ja hankinnat naisten osuuskuntia varten aloitettiin vuoden 2013 lopussa ja niitä jatkettiin vuonna 2014.
Raportointivuoden pääsaavutus oli se, että 75 prosenttia hankkeessa mukanaolleista naisista koulutettiin, ja he pääsivät mukaan osuuskuntiin, 23 prosenttia naisista aloitti uuden yrityksen ja 25 prosenttia onnistui vahvistamaan jo olemassa olevia yrityksiään. Terveystilanne 186 kotitaloudessa parani. HIV:iin ja AIDS:iin liittyvä stigma hälveni, sillä HIV-positiiviset naiset pääsivät mukaan hankkeeseen tasavertaisina toimijoina.
Ensimmäisenä hankevuotena arvioitiin tilannetta Batussa, tunnistamaan ongelmat ja asettamaan tavoitteita. Tavoitteena oli parantaa ruokaturvaa ja tyydyttää perheiden perustarpeet. Tavoitteiden saavuttamiseksi perheet osallistuivat erilaisiin toimintoihin, joista menestyksekkäin oli naisten osuuskuntien perustaminen. 12 säästö- ja lainaosuuskuntaa perustettiin. Osuuskuntia varten 186 naista sai koulutusta ravitsevan ruuan valmistamisesta, markkinoinnista ja yritystaidoista. Koulutuksen ja perustamiensa pienyritysten avulla naisista tuli itsenäisempiä ja omavaraisempia.
Kahdellesadalle äidille ja huoltajalle perustettiin kiertävä rahasto (Revolving Nutritious Fund). 450 lapsen ruokaturva 186 kotitaloudessa parani ja lapset saivat 3 ateriaa päivässä. Pilottikasvimaan perustaminen lykkääntyi vuoteen 2014. Jauhomyllyn ja mausteprosessorin hankkiminen ja asentaminen siirrettiin niin ikään vuoteen 2014.
Hankevuosi 2014
Vuonna 2014 saatiin päätöksen edellisen vuoden toiminta ja toteutettiin suurin osa vuodelle 2014 suunnitellusta toiminnasta. Hankealueella jatkettiin osuuskuntien toimitilojen rakentamista ja koulutuksia, jotka tukivat naisia yritystoiminnan laajentamisessa.
Jauhomylly, mausteprosessori ja virranlähdemuunnin hankittiin ja asennettiin sekä kaksi pilottikasvimaata perustettiin. Hanke rakensi myös varaston ja liiterin sekä ulkokäymälän naisten osuuskunnille.
186 ihmistä oli yhä mukana hankkeen 12 säästö- ja lainaosuuskunnassa, jotka perustettiin vuonna 2013. Vuoden 2014 loppuun mennessä 75 prosenttia naisista oli koulutettu ja 24 prosentilla osuuskuntien perustaminen vaikutti positiivisesti lasten fyysiseen kuntoon ja kouluun osallistumiseen. Arviolta 890 lapsen ruokaturva parani. Edellisvuonna perustettu kiertävä rahasto jatkoi toimintaansa.
Hankevuosi 2015
Vuonna 2015 viimeisteltiin vuonna 2014 kesken jäänyt toiminta, mikä piti sisällään viljavaraston ja prosessointiaitan rakentamisen sekä vuoden 2015 toimintojen suunnittelemisen. Myös äitien kykyä valmistaa ravitsevia aterioita kehitettiin, mikä takasi 200–300 perheen ja yhteensä 1 500 lapsen ruokaturvan.
Toimintavuonna 200 naista sai koulutusta eläinten ja siipikarjanhoidosta, ravitsemuksesta, osallistavasta perusterveydenhuollosta ja ravitsevan ruuan valmistamisesta. Yksi jauhomylly ja mausteprosessori hankittiin ja asennettiin. 189 naista osallistui ravitsevan jauhon valmistamiseen.
Vuosina 2013–2015 perustettiin 15 osuuskuntaa, joihin osallistui 500 kaikkein huono-osaisinta naista. 367 naista, eli 71,4 prosenttia osallistuneista, hyötyi hankkeesta ja pienyrityksistään. Osuuskuntien toiminta perustui kotieläintalouteen. Toiminnan tehostamiseksi järjestettiin useita erilaisia koulutuksia. 50 osuuskuntalaiselle opetettiin puutarhataloutta ja puutarhanhoitoa urbaanin puutarhanhoitotietouden kasvattamiseksi ja tuottoisan pienviljelyyn liittyvien taitojen ja asenteiden parantamiseksi.
Hanke on omavarainen. Vastaperustetut yritykset saivat lainoja kehittyäkseen. 200 naista otti lainaa kiertävästä rahastosta vuosina 2013–2015. Elämänlaadun kohenemisen lisäksi 1 400 lapsen ruokaturva vahvistui merkittävästi, ja osallistujien sosiaalinen ja fyysinen elämä parani. Lapset olivat paremmassa fyysisessä kunnossa, minkä vuoksi he pystyivät käymään koulua ja seuraamaan opetusta ilman keskeytyksiä.
Hanke onnistui lieventämään HIV:iin ja AIDS:iin liittyviä ennakkoluuloja ottamalla HIV-positiivisia naisia mukaan toimintaan ja järjestämällä HIV-tietoisuutta lisääviä keskusteluja. Hanke myös taisteli lainoihin ja pankkeihin liittyviä ennakkoluuloja vastaan ja antoi naisille mahdollisuuden käyttää varojaan luottavaisemmin.

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *