20.3. Diakonia

Jeesus vastasi: “Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Matt 22: 37-39)
Pysyköön veljesrakkautenne elävänä. Älkää unohtako osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä. Muistakaa vankeja, niin kuin olisitte itse kahleissa heidän kanssaan, muistakaa kidutettuja, tunteehan teidänkin ruumiinne kivun. (Hepr 13:1-3)
Diakonia on kristilliseen lähimmäisenrakkauteen perustuvaa palvelutyötä. Sen lähtökohtana on Kristuksen näyttämä esimerkki siitä, että jokainen ihminen on lähimmäisemme riippumatta kansallisuudesta, rodusta, uskonnosta tai muista tekijöistä. Alkuseurakunnassa diakonia toteutui huolenpitona köyhistä, sairaista, vangeista ja muista kärsivistä sekä pöytäpalveluna seurakunnan kokouksissa. Nykyisin diakonia on lähimmäisen rinnalla kulkemista ja tukemista, jolle on kirkossa omistettu omat virkansa, mutta joka kuuluu osaksi jokaisen kristityn arkea.
Diakonia on osa kirkon perustyötä ja kivijalkaa. Filantropia toimii Suomen Ortodoksisen kirkon väylänä diakonian kansainväliseen ulottuvuuteen maailmalla. Diakoniatyötä tehdään kehitysyhteistyö projektien ja humanitaarisen avun rinnalla ja yhteistyössä paikallisten yhteisöjen ja kirkkojen kanssa muun muassa Moldovassa ja Keniassa.
Yhteisestä diakoniatyn ponnistuksesta hieno esimerkki on myös elokuussa järjestettäviä kirkkopäiviä varten käynnissä oleva Neuloen kohti kirkkopäiviä -kampanja, jonka tarkoituksena on kerätä neulottuja vilttejä lämmittämään moldovalaisten vanhusten arkea. Lue lisää: Neuloen kohti kirkkopäiviä.