Haik - maaseudun kehittämishanke (2010–2012)

Hankevuosi 2012

Vuosi 2012 päätti hankkeen toisen vaiheen ja hanke sai jatkorahoituksen viimeiseksi kolmivuotiskaudeksi 2013–2015. Vuonna 2012 hankkeen pääasiallisia saavutuksia olivat aiemmin aloitettujen kastelujärjestelmien viimeistely ja uusien lähteiden ja kaivojen rakentaminen valituille alueille, yhteisön jäsenten koulutuksen jatkaminen ja elinkeinotoiminnan edelleen kehittäminen.

Vuoden aikana rakennettiin yhteensä kaksi vesilähdettä ja kaksi kaivoa, joista hyötyy yhteensä 333 asukaskuntaa ja 565 ihmistä. Varsinkin Haran kebeleen rakennetut kaivot ovat toimineet suunnitelman mukaisesti. Aikaisemmin alueen väestöä käytti juomavetenään Hardibojärven vettä, jossa on monia vesilähtöisiä sairauksia. Lisäksi edellisten vuosien aikana rakennettua kastelujärjestelmää parannettiin ja veden säilöntäominaisuuksia tehostettiin. Myös Libanosin koulun käsin kaivettua kaivoa ylläpidettiin ja koulun luokkatiloja parannettiin ja maalattia korvattiin sementillä.

Paikallisten yhteisöjen ja hankkeen henkilökunnan koulutuksia jatkettiin erilaisten kapasiteettia kasvattavien ohjelmien kautta. Koulutuksia järjestettiin aiheesta riippuen erilaisille ryhmille. Haitallisia perinteitä kuten lapsiavioliittoja ja tyttöjen ympärileikkausta ja hi-virusta käsittelevä koulutus järjestettiin työpajana yhdessä paikallisviranomaisten kanssa.

Tavoitteena oli kouluttaa paikallisia osaajia, jotka vievät tietoa eteenpäin omiin yhteisöihinsä. Tähän päästiin tukemalla koulutettuja henkilöitä järjestämään yhteisökeskusteluja aiheista omissa yhteisöissään. Yhteisökeskusteluja järjestettiin kuusi ja niihin osallistui 900 eri yhteisöjen jäsentä, joista 315 oli naisia. Nämä yhteisökeskustelut ovat vaikuttaneet voimakkaasti ja positiivisesti yhteisöjen yleiseen ilmapiiriin.

Hanke jatkoi vesijärjestelmistä huolehtivien kouluttamista lisäämällä heidän tietouttaan järjestelmien huollosta, ylläpidosta ja tehokkaasta käytöstä. WASH-ohjelman kautta tuettiin myös perhekuntien vesi-, hygienia- ja jätehuolto-osaamista.

Edellisenä vuonna kanoja saaneet naiset ovat pystyneet myymistään kananpojista saamillaan rahoilla ostamaan lehmiä ja vuohia ja näin kasvattamaan entisestään perheidensä hyvinvointia. Mehiläiskasvattajien kohdalla yhteisöjen hunajan tarve on noussut korkeammaksi kuin määrä, jonka he pystyvät tuottamaan. Paikallinen koulutuskeskus alkaa tarjota tukea vahan prosessointiin ja tuottajat myyvät hunajan Haikin kaupungin torilla.

Haikin luostarin suunnitelma kananmunien hautomon ylläpitämisestä jouduttiin hylkäämään jatkuvien sähkökatkosten vuoksi. Luostariin hankittu mylly on sen sijaan tehokkaassa käytössä. Seurantamatkan aikana ilmeni että hankkeesta saamillaan 50 kanalla luostari on saanut niin paljon tuloja, että kanojen lukumäärä on nyt 5 000 ja luostarin mukaan seuraava vaihe on 10 000 kanaa.

Haikin hankkeella on hyvä maine paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten keskuudessa ja sen toimintamalleja on pidetty esimerkillisinä myös paikallisen kumppanin, Etiopian ortodoksisen kirkon kehitysapukomission (EOC-DICAC) päätoimistossa Addis Abebassa.

Hankevuosi 2011

Projekti on tavoittanut neljä maanviljelijäyhdistystä ja yhteensä noin 28 000 ihmistä. Sen pääasiallisia saavutuksia vuoden 2011 puolella olivat parannukset kastelujärjestelmissä, pieneläinten kasvattaminen sekä juomavesijakelun ja opetusolosuhteiden parantaminen.

Puhtaan juomaveden puute on yksi tärkeimmistä syistä alueen huonoihin terveysolosuhteisiin. Tilanteen parantamiseksi projektissa rakennettiin kolme lähdettä kahden maanviljelijäyhdistyksen alueelle. Yhteensä 465 taloutta hyötyy näistä lähteistä. Paikalliset yhteisöt ja viranomaiset yhdessä projektin henkilökunnan kanssa valitsivat lähteiden paikat. Paikallisten yhteisöjen jäsenistä koulutettiin lähteiden ylläpitäjiä.

Vuosina 2008 ja 2010 alueelle rakennetut kastelujärjestelmät yhdistettiin, jolloin kastellun maan pinta-ala nousi 192 hehtaariin. Lisäksi projektissa rakennettiin yksi ylimääräinen kastelujärjestelmä, jota varten yhdistettiin kaksi lähdettä.

Alueen 76 naiselle annettiin koulutusta kanakarjan kasvattamisesta, ja heille annettiin kasvatettavaksi nuoria kanoja ja kukkoja tulojen lisäämiseksi. Haikin luostari puolestaan kykenee projektin materiaalisen ja teknisen tuen avulla tuottamaan munia ja kanoja ympäröivän alueen maanviljelijöille ja yhteisöille. Lisäksi luostariin hankittiin lypsylehmiä, ja sonnien kasvattamista suunnitellaan.

Paikallisten yhteisöjen ja projektin henkilökunnan osaamista ja tietoutta parannettiin. Paikallisia uskonnollisia johtajia ja naisten vanhimpia koulutettiin naisten kehitykseen ja omistajuuteen liittyvistä asioista, hiv- ja aids-kysymyksessä sekä naisten sukuelinten silpomiseen liittyvistä haitoista.

Hankkeen teknistä henkilökuntaa koulutettiin hedelmien ja vihannesten viljelemisessä. Projektin kautta toimitettiin myös yksi käymälä ja sata kaksoispulpettia Libanoksen koululle.

Hankevuosi 2010

Vuosi 2010 käynnisti projektin toisen vaiheen. Vuoden 2010 keskeisimmiksi tavoitteiksi määriteltiin alueen ravinnon saannin epävarmuuden helpottaminen ja elinolosuhteiden parantaminen maataloustuotantoa kehittämällä ja monipuolistamalla sekä terveyspalveluiden lisääminen, puhtaan juomaveden saannin parantaminen, alueen talouksien tulojen kasvattaminen ja paikallisten koulujen tukeminen.

Projektin kohteina pysyivät ensimmäisessä vaiheessa mukana olleet Hara, Hardibo ja Godguatit. Uutena kohdealueena mukaan otettiin läheinen Kosoron kylä. Kohdealueilla asuu yhteensä noin 28 000 ihmistä.

Projektia jatkettiin aikaisempien hyvien kokemusten perusteella Etiopian ortodoksisen kirkon kehitysapukomission (EOC-DICAC) kanssa. Myös alueen viranomaiset ovat antaneet tärkeän tukensa projektin onnistumiselle auttamalla projektin suunnittelussa, toimeen panemisessa ja saatujen tulosten tarkkailussa ja arvioinnissa.

Ruokatuotannossa vuoden 2010 keskeisin saavutus oli uuden kastelujärjestelmän rakentaminen Hardiboon. Kastelujärjestelmä auttaa viljelijöitä maksimoimaan ruuan tuotannon ja monipuolistamaan viljeltävien lajikkeiden määrää. Kastelujärjestelmän ansiosta pellolta voidaan myös kerätä vähintään kaksi satoa vuodessa. Uusi kastelujärjestelmä kattoi kymmenen hehtaaria peltoalaa ja siitä hyötyi 96 perhettä eli yhteensä 460 henkilöä.

Viljelijöille annettiin myös koulutusta kastelujärjestelmän tehokkaasta käytöstä sekä kasviksien ja hedelmien kasvattamisesta. Myös Kosoron ja Godguatidin viljelijöille jaettiin kasviksien ja hedelmien siemeniä. Yhteensä siemeniä jaettiin 4,5 kiloa. Kasviksia ja hedelmiä saa hyvin myytyä paikallisilla markkinoilla, joten niiden viljelystä viljelijät saavat lisätuloja perheilleen. Myös alueen viranomaisille annettiin koulutusta kasviksien ja hedelmien kasvattamisesta.

Talouksien lisätulojen hankkimiseksi ja ravinnon monipuolistamiseksi viljelijöille annettiin kanoja (yhteensä 160 kappaletta) ja kukonpoikia (yhteensä 34 kappaletta) kasvatettavaksi sekä jatkettiin jo projektin ensimmäisessä vaiheessa alkanutta mehiläiskasvatuksen kehittämistä. Mehiläispesiä ja -yhdyskuntia jaettiin yhteensä 42 viljelijälle. Haikissa sijaitsevaan luostariyhteisöön perustettiin projektin tuella kanankasvattamo tarvittavine välineineen alueen viljelijöiden hyödyksi. Täydessä vauhdissa kasvattamo pystyy tuottamaan 280 kanaa kolmen viikon välein.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa alkanutta ja hyväksi todettua naisten auttamista antamalla heille lampaita kasvatettavaksi jatkettiin samalla periaatteella kuin aiemminkin. Lampaita jaettiin 34 naiselle: viisi lammasta jokaiselle.

Puhtaan veden saamisen lisäämiseksi vuonna 2010 rakennettiin neljä lähdettä ja yksi käsipumpulla toimiva kaivo. Lähteet rakennettiin Kosoroon, Harbidoon ja Godguaditiin ja kaivo rakennettiin Haraan. Lähteistä hyötyy yhteensä 1896 henkilöä ja kaivosta 450 henkilöä.

Terveydenhuoltoa parannettiin lahjoittamalla Haran terveysasemalle laboratoriotarvikesarja yhdessä välttämättömimpien lääkkeiden kanssa. Lääkkeistä ja laboratoriotarvikesarjasta hyötyvät kaikki terveysaseman vaikutuspiirissä asuvat 12 772 ihmistä Harassa ja Harbidossa.

Koulunkäynnin edistämiseksi Kosoron peruskoululle lahjoitettiin 170 paripulpettia ja seitsemän pöytää ja tuolia. Pulpetit edistivät oppilaiden mahdollisuuksia keskittyä opetukseen ja ne myös ehkäisevät perinteisistä kivituoleista aiheutuvia vammoja. Pulpeteista hyötyy yhteensä 680 oppilasta. Koululle rakennettiin myös julkinen käymälä, mikä on lisännyt koulualueen hygieniaa ja se paransi erityisesti tyttöjen mahdollisuutta käydä koulussa.

Projektin kaikkien osien toteuttamisen yhteydessä annettiin tarvittavaa koulutusta. Esimerkiksi kyläläisille, yhteisön johtajille ja paikallisille viranomaisille annettiin koulutusta hiv:stä ja aidsista, vahingollisista paikallisista tavoista, sukupuoliasioista, vesijärjestelmien ylläpidosta ja omaisuuden hallinnasta.

Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 projekti toteutui hyvin. Kohdealueen ihmiset ja viranomaiset ottivat projektin hyvin vastaan sekä sitoutuivat sen toteutukseen ja saavutusten ylläpitämiseen.

Vaikka projekti on yhteistyökumppani EOC-DICACin mittapuulla pieni, on sen arveltu olleen tuloksiltaan yksi parhaista ja kustannustehokkaimmista. Projektia onkin alettu käyttää esimerkkinä muille EOC-DICACin projekteille. Myös alueen viranomaiset ovat alkaneet käyttää projektin menetelmiä osana omia kehittämishankkeitaan. Näillä mittapuilla tarkastellen projektia voidaan pitää menestyksenä!

Tilaa uutiskirje



instagram logo